Hybridi vastaan kokonaisturvallisuus -paneeli Suomi Areenassa perjantaina 20.7. klo 10

Turvallisuuskomitea järjestää Suomi Areenassa, Porissa perjantaina 20.7. paneelikeskustelun ”Hybridi vastaan kokonaisturvallisuus”. Paneelissa käydään fiktiivisin tapausesimerkein läpi sitä, miten kokonaisturvallisuus rakentuu, miten erilaisiin häiriötilanteisiin voidaan varautua ja miten valmiutta pidetään yllä.

Puhujina on joukko eturivin viestintä- ja turvallisuusasiantuntijoita.

Antti Pelttari, päällikkö, SUPO
Jukka Juusti, kansliapäällikkö, PLM
Kirsi Karlamaa, pääjohtaja, Viestintävirasto
Päivi Anttikoski, viestintäjohtaja, VNK
Seppo Kolehmainen, poliisiylijohtaja, Poliisi
Timo Kivinen, päällikkö, Pääesikunta

Tilaisuuden juontavat Turvallisuuskomitean sihteeristön pääsihteeri Vesa Valtonen ja Talouselämän toimittaja Matti Virtanen. Tulkaa paikalle kuuntelemaan tai seuratkaa keskustelua suorana Katsomossa.

Ohessa vielä tarkempaa tietoa keskustelijoista:

Antti Pelttari, päällikkö, SUPO – Poliisineuvos Antti Pelttari on Suojelupoliisin kahdeksas päällikkö. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti. Pelttari on työskennellyt Suojelupoliisin päällikkönä vuodesta 2011 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt mm. valtiosihteerinä ja ylijohtajana sisä-ministeriössä sekä valtiokuntaneuvoksena eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa.

 

Jukka Juusti, kansliapäällikkö, PLM – Kansliapäällikkö Jukka Juusti on tehnyt mittavan uran puolustushallinnossa ja kansainvälisissä tehtävissä. Aiemmin hän on muun muassa toiminut puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä, puolustusvoimien pääinsinöörinä sekä sotavarustepäällikkönä, Euroopan puolustusviraston materiaalijohtajana ja puolustusmateriaaliasiantuntijana Suomen erityisedustustossa NATO:ssa. Juusti on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 1979 ja Master’s Degree in Defence Administration -tutkinnon Iso-Britanniassa vuonna 1989.

 

Kirsi Karlamaa, pääjohtaja, Viestintävirasto – Viestintäviraston pääjohtaja, diplomi-insinööri Kirsi Karlamaa on erityisesti kyberturvallisuuden ja digiyhteiskunnan palvelut mahdollistavien taajuuksien monipuolinen syväosaaja. Karlamaa tuntee tietoturva-asiat sekä viestintäteknologiat ja -verkot, jotka mahdollistavat tulevaisuuden palvelut kuten älyliikenteen. Viestintävirastossa Kirsi Karlamaa on työskennellyt vuodesta 2000 monipuolisissa asiantuntijatehtävissä ja yli kymmenen vuotta johtotehtävissä sekä pääjohtajan sijaisena. Teknillisessä korkeakoulussa Karlamaan diplomi-insinööriopintojen keskiössä olivat radiotekniikka, elektroniikka sekä avaruustiede.

Päivi Anttikoski, viestintäjohtaja, VNK – Päivi Anttikoski on valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja ja osastopäällikkö. Hän vastaa työssään pääministerin ja hallituksen viestinnästä, sekä koordinoi ja kehittää ministeriöiden ulkoista viestintää. Anttikoski on Turvallisuuskomitean jäsen ja toimii valtionhallinnon informaatiovaikuttamis-verkoston puheenjohtajana. Aiemmin Anttikoski on työskennellyt Helsingin Sanomien päätoimittajana vastuualueenaan digitaaliset sisällöt ja tuotteistukset, sekä MTV Uutisissa mm. uutispäätoimittajana, uutispäällikkönä ja politiikan toimittajana.

Seppo Kolehmainen, poliisiylijohtaja, Poliisi – Seppo Kolehmainen johtaa Suomen poliisia, joka on yksi maailman parhaista ja luotettavimmista. Hänen johdollaan poliisi turvaa kaikkia ja kaikkina aikoina. Kolehmainen on ollut poliisin palveluksessa yli 35 vuotta. Hän on myös kasvatustieteen ja valtiotieteen maisteri sekä oikeustieteen lisensiaatti.

 

Timo Kivinen, kenraaliluutnantti, Pääesikunnan päällikkö – Kenraaliluutnantti Timo Kivinen on palvellut pääesikunnan päällikkönä vuodesta 2017 lähtien. Hän on tehnyt pitkän uran puolustushallinnossa ja on toiminut aiemmin muun muassa puolustusvoimien strategiapäällikkönä, Karjalan prikaatin komentajana ja sotilasasiamiehenä Budapestissa sekä apulaisosastopäällikkönä pääesikunnassa. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan Komentajamerkki ja sotilasansiomitali.

Juontajat:

Vesa Valtonen, pääsihteeri, TK:n sihteeristö – Vesa Valtonen on Turvallisuuskomitean pääsihteeri, sotatieteiden tohtori ja yleisesikuntaupseeri. Hän on palvellut muun muassa pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa ja tutkijana Maanpuolustus-korkeakoulussa. Valtonen on kokonaisturvallisuuden ja turvallisuustoimijoiden yhteistyön asiantuntija.

 

 

Matti Virtanen, toimittaja, Talouselämä – Virtanen on kokenut toimittaja, joka on uransa aikana työskennellyt sekä printtimedian että television puolella. Hän työskenteli pitkään Yleisradiossa ja juonsi muun muassa A-Studiota. Nykyään Virtanen toimii Talouselämän toimittajana.

 

Maailman innovatiivisin ja turvallisin paikkatiedon ekosysteemi

Parhaillaan viimeisteltävän paikkatietopoliittisen selonteon mukaan Suomessa on vuonna 2025 maailman innovatiivisin ja turvallisin paikkatiedon ekosysteemi. Paikkatietoa on kaikki tieto, jonka yhtenä ominaisuutena on sijaintitieto. Digitalisaation myötä paikkatietojen merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Tarvitaan yhä enemmän tarkempia, parempilaatuisia ja helpommin käytettäviä paikkatietoja ja –palveluita. Esimerkiksi automaattinen liikenne ei voi Suomen oloissa toimia nykyisin käytössä olevilla paikkatiedoilla ja –palveluilla. Tarkka paikannus on edellytys myös robotiikan, tekoälyn, virtuaalitodellisuuden sekä sisätilapaikannuksen palveluille ja sovelluksille.

Yhteiskunnan toiminta perustuu kasvavassa määrin paikkatietoihin kaikilla osa-alueilla. Esimerkiksi droneilla ja satelliiteilla ylläpidetään ympäristöön liittyviä tietoja, liikkuminen palveluna –toimintamalli muuttaa logistiikkajärjestelmiä ja poliisi tarvitsee laajoilla toiminta-alueillaan ehdottomasti hyviä navigointijärjestelmiä. Puolustusvoimilla on strategisia paikkatietoja. Paikkatietojen tietosuoja ja –turva pitää varmistaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen on paikkatietoriippuvaista toimintaa, joka ei voi perustua ulkomaisiin palveluihin.

Paikkatietopoliittinen selonteko linjaa, minkälaisia paikkatietoja yhteiskunnassa tarvitaan sekä miten niiden tuottamista, hallintaa ja jakelua kehitetään ja miten niiden käyttöä edistetään. Paikkatietojen käyttöoikeuksia määriteltäessä on huolellisesti huomioitava yhteiskunnan kokonaisturvallisuus.

Paikkatietopoliittinen selonteko toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta kehittää käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Sillä toimeenpannaan myös hallituksen kärkihanketta digitaalisen liiketoiminnan toimintaympäristön kehittämisestä.

Selontekoa on valmisteltu vuoden verran laajapohjaisessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Selonteko annetaan tänä keväänä eduskunnalle. Eduskuntakäsittelyn jälkeen valmistellaan toimenpideohjelma. Yhdeksi kehittämistoimenpiteeksi on tunnistettu laadukkaiden osoitetietojen varmistaminen. Esimerkiksi palo- ja pelastustoimi tarvitsee ajantasaisia, virheettömiä osoitetietoja. Nykytilanteessa kunnissa syntyvää osoitetietoa ei pystytä yhdistämään valtakunnallisesti eheäksi tietokannaksi.

Kansallinen satelliittipaikannusta tarkentava Finnref-paikannuskorjauspalvelu on tarkoitus tarjota avoimesti yleiseen käyttöön tulevaisuuden paikannus- ja logistiikkapalveluita varten. Se on elinehto muun muassa koko autonomisen liikenteen kehittämiselle. Samalla on varmistettava turvallisuusviranomaisten erityistarpeiden toteutuminen. Turvallisuusviranomaisille rakennetaan yhteinen paikkatietoalusta. Esimerkiksi tilannekuvan taustaksi tarvitaan kaikille turvallisuusviranomaisille yhteiset, ajantasaiset paikkatietotuotteet.

Paikkatietopoliittinen selonteko tähtää yhteiseen paikkatiedon ekosysteemiin. Sekä yksityisen että julkisen sektorin yhteistyötä pyritään kiihdyttämään paikkatietotoimintojen verkottamisessa yhteiseksi tieto- ja palvelukokonaisuudeksi. Eri sektoreiden yhteistoiminta lisääntyy digitalisaation myötä. Eri sektoreiden laajaa yhteistyötä tehostetaan joko kehittämällä olemassa olevaa järjestelmää tai perustamalla uusi yhteistyöorganisaatio. Paikkatietoihin liittyvää osaamista ja tietämystä lisätään.

Lainsäädännön uudistaminen varmistaa tavoitellun kehityksen. Kaikki viranomaiset on tarkoitus velvoittaa tuottamaan ja jakamaan keskeiset paikkatiedot yhteiskäyttöisinä. Yhteiskunnan kannalta keskeiset paikkatietovarannot määritellään. Julkishallinnon organisaatioiden paikkatietotoimintoihin liittyvät vastuut ja roolit kuvataan. Lainsäädännöllä täsmennetään paikkatietoihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat.

Paikkatietopoliittinen selonteko liittyy tekoälyä ja tietopolitiikkaa koskevaan selontekoon, jonka valmistelun käynnistämisestä hallitus päätti strategiaistunnossaan 29.1.2018. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle loppusyksyllä. Siihen on kaavailtu laajaa näkökulmaa, joka yhdistää sekä julkisen että yksityisen sektorin kehityksen edistämisen ja kuvan luomisen tekoälyn ja tietopolitiikan suhteesta. On hyvä asia, että kahden selonteon valmistelu tapahtuu osittain samaan aikaan. Molempien selontekojen käytännön politiikkatoimet – lainvalmistelu ja määrärahojen allokointi – konkretisoituvat keväällä 2019 käytävissä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Selvää on, että ensi vaalikaudella julkinen hallinto ja muu yhteiskunta toimii entistä enemmän digitaalisesti. Yhteiskunnan turvallisuus pitää varmistaa myös digitaalisessa toimintaympäristössä ja paikkatietopoliittinen selonteko antaa siihen hyvät lähtökohdat.

Jaana Husu-Kallio

Kansliapäällikkö

Maa- ja metsätalousministeriö

Uudet turvallisuushaasteet opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta

Helsingin piispa Irja Askola totesi opetus- ja kulttuuriministeriön jouluhartaudessa joulukuussa 2016 pitämässään puheessaan pitävänsä opetus- ja kulttuuriministeriötä ”todellisena turvallisuusministeriönä”. Ministeriön toimialoilla tehtävällä työllä on kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja menestymiseen.

Piispan havaintoa voidaan pitää siitä näkökulmasta osuvana, että opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan toimenpiteillä voidaan vaikuttaa moniin viime vuosina pinnalle nousseisiin turvallisuushaasteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta ja niitä tukevien instituutioiden jatkuvasta kehittämisestä. Koulutusjärjestelmän keskeisiä tehtäviä on antaa kaikille kansalaisille riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet demokraattisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Ministeriön toiminta tavoittaa kaikki Suomessa asuvat lapset ja nuoret. Koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikalla luodaan perustaa aktiiviselle kansalaisyhteiskunnalle, yhteiskunnalliselle yhteenkuuluvuudelle, luottamukselle, kansalaisten keskinäiselle kunnioitukselle, avoimuudelle ja monikulttuurisuudelle.

Yksi suurimmista suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden haasteista on monimuotoinen syrjäytyminen, joka lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä. Väestön hyvinvointi, terveys ja osallistuminen polarisoituvat tällä hetkellä. Yhteiskunnan erilaistuminen ja eriarvoistuminen näkyy myös nuorten ja aikuisten osaamistuloksissa, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käytössä ja nuorten elinoloissa. Koulutuksen, nuorisotoiminnan, kulttuurin ja liikunnan alueen politiikkatoimet ja uudet toimintamallit tulevat aiempaa tärkeämmiksi. Niillä voidaan puuttua eriytymiskehitykseen, parantaa yksilöiden mahdollisuuksia sekä vahvistaa sosiaalista koheesiota. Vaikuttavuuden syklit ovat pitkiä. Varhaiskasvatuksella, esiopetuksella ja peruskoulutuksella luodaan pohja yksilöiden myöhemmälle menestykselle. Nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapolitiikan keinoin vaikutetaan ennaltaehkäisevästi erilaisten hyvinvointi- ja terveysongelmien syntyyn ja vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa.

Eurooppaan ja myös Suomeen suuntautuva maahanmuutto on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Vaikka Suomessa vuoden 2015 ennätyslukemista onkin tultu alaspäin, Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kotouttaminen on haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Koulutuksella on suuri rooli tilanteen oikeudenmukaisessa ja kestävässä hoitamisessa. Maahanmuuttajan tie uuteen arvokkaaseen elämään, työhön, yhteisön jäseneksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi käy koulutuksen kautta. Koulutus on siten kotoutumisen peruselementti. Tämän johdosta maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen on varauduttu mm. lisäämällä perusopetukseen valmistavan opetuksen, aikuisten perusopetuksen, vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen rahoitusta ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta vuosina 2017-2020.  Myös maahanmuuttajien osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalveluihin ja koulutuspolkuja tukevien menettelyjen kehittämiseen sekä maahanmuuttajien kotoutumista tukeviin kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpiteisiin on lisätty määrärahoja. Aikuisten perusopetus uudistetaan vuonna 2018 ja ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksia joustavoitetaan.

Jatkuvasti kehittyvä ja uusille alueille laajeneva informaatioteknologia ohjaa yhä enemmän ihmisten elämää sekä samalla myös ihmisten asenteiden ja näkemysten muotoutumista. Digitalisaatio tuo toisaalta uusia mahdollisuuksia ihmisten elämään, mutta samalla myös uusia riskejä. Erilaista tietoa, valheellistakin, on valtavasti, nopeasti ja helposti saatavilla ja levitettävissä. Entistä tärkeämpää on, että kansalaisilla on sekä taidot toimia digitaalisessa ympäristössä että myös ymmärrys kybertoimintaympäristöön liittyvistä riskeistä.

Perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön kaikilla peruskoulun luokilla vuoteen 2019 mennessä. Uusiin opetussuunnitelman perusteisiin on lisätty osana laaja-alaista osaamista monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Lukion opetussuunnitelman perusteisiin on niin ikään osana aihekokonaisuuksia sisällytetty monilukutaito ja mediat sekä teknologia ja yhteiskunta. Medialukutaidon kehittäminen on merkityksellistä myös Ukrainan kriisin myötä esille nousseen informaatiovaikuttamisen näkökulmasta.

Vuodelta 2010 peräisin oleva yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittää yhteiskunnan seitsemän elintärkeää toimintoa, joista tulisi kyetä huolehtimaan kaikissa oloissa. Elintärkeistä toiminnoista ”henkinen kriisinkestävyys” on nykyisen strategian mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan vastuulla. Strategian mukaan henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kansakunnan kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta.

Uuden turvallisuusstrategian (YTS 2017) laadintatyö on parhaillaan loppusuoralla. Tulevassa strategiassa henkinen kriisinkestävyys hahmotetaan perustellusti nykyistä strategiaa laajemmasta näkökulmasta. Henkinen kriisinkestävyys on osa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus ylläpitävät valmiuksia kohdata ja selviytyä häiriötilanteissa ja luovat näin perustaa henkiselle kriisinkestävyydelle. Tulevassa strategiassa myös muut hallinnonalat kytketään mukaan huolehtimaan henkisen kriisinkestävyyden kokonaisuudesta. Tämä on erityisen tärkeää, koska henkisen kriisinkestävyyden säilyminen on myös riippuvainen muiden hallinnonalojen vastuulla olevista strategisista tehtävistä.

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

Opetus- ja kulttuuriministeriö

 

Kuva: Emilia Kangasluoma

Viranomaisiin luotetaan

Suomi on poliisin tilastojen perusteella aiempaa turvallisempi. Rikosten määrä on ollut pitkään laskussa ja todennäköisyys joutua niiden uhriksi on laskenut.

Tilanne näyttäytyy samankaltaisena myös lokakuussa julkaistussa poliisibarometrissa, joka kuvaa kansalaisten tuntoja turvallisuudesta ja poliisista sen ammattitaitoisena ja luotettavana tukipilarina.

Suo­malaiset ajattelevat, että rikollisuus ei ole mitenkään poikkeuksellisen vakava ongelma heidän lähiympäristössään. Arviot ovat myönteisempiä kuin koskaan tutkimuksen mittaushistorian aikana.

Jo ennestään maailmanennätysluokkaa oleva luottamus suomalaiseen poliisiin ja usko sen kykyyn kantaa vastuu yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta on historiallisen korkea. 96 prosenttia luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon. 89 prosenttia on sitä mieltä, että poliisi kykenee kantamaan vastuun joko kokonaan tai pääosin.

 

Myönteistä on myös se, että tutkimuksessa haastatellut henkilöt ajattelivat poliisin onnistuvan suhteellisen hyvin juuri niissä palvelutehtävissä, joita he pitivät kaikkein tärkeimpinä. Näitä ovat kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen, väkivaltarikosten selvittäminen ja torjunta sekä kotiväkivaltaan puuttuminen.

Poliisin ohella myös palo- ja pelastustoimen, tullin, rajavartiolaitoksen, terveydenhuollon, puolustusvoimien, koulujen, sosiaalitoimen ja yksityisten yritysten rooli koetaan rikostorjunnassa ja lähiyhteisön turvallisuustyössä tärkeämmäksi kuin koskaan. Tästä meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä, niin eri viranomaisissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Tulevaisuus huolestuttaa

Kaikesta hyvästä huolimatta näköpiirissä on myös pilviä ja harmaan eri sävyjä. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalimmin kuin koskaan rauhan aikana.

Muutokset Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, Venäjällä ja Euroopassa ovat olleet suuria ja äkillisiä. Epävarmuutta tuovat niin ikään turvapaikkatilanne, terrori-iskut ja sotatoimet, jotka näyttäytyvät päivittäin mediassa.   Perinteisten poliisin tehtävien rinnalle ovat nousseet uudet ilmiöt. Niitä on vaikeampi selvittää ja ne vievät enemmän aikaa. Rikolliset, rikokset ja rikoshyöty liikkuvat yhä nopeammin yli rajojen. Digitalisaatiossa piilevät kyberuhat ovat soluttautuneet lähemmäksi yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.

Poliisibarometri antaakin hyvin erilaisen kuvan Suomen tilanteesta kuin esimerkiksi alkuvuodesta julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan selvitys, jossa arvioidaan tilannetta viiden vuoden kuluttua. Sen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta koki tulevaisuuden turvattomampana. Näkemykset olivat synkeämpiä kuin koskaan tutkimuksen mittaushistoriassa.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen koettu kuilu on hyvin poikkeuksellinen. Tutkijat selittävätkin kasvavaa luottamusta viranomaisiin kasvaneella ulkoisella epävarmuudella.

Poliisibarometreissa poliisilta on odotettu aina parempaa palvelua kuin mitä on koettu saatavan, niin myös tällä kertaa. Esimerkiksi viimeisen neljän vuoden aikana moni on jättänyt ilmoittamatta epäillystä rikoksesta, koska ajatteli poliisin olevan kykenemätön ratkaisemaan asian.

Haluan tulkita tilanteen niin, että kysymys on enemmänkin käytettävästä ajasta kuin osaamisesta. Tässäkin suhteessa koettu tukee tilastoja. Rikosten tutkinta-ajat ovat kasvaneet useampana vuotena peräkkäin, samoin esitutkinnan rajoittamiset.

Tämän vuoden poliisibarometrissa poliisin kyvykkyyttä epäilevien määrä tosin näyttää laskeneen, toisin kuin tutkinta-ajat tilastoissamme. Mielikuvat ja käytäntö ovat vaarassa erkaantua omille teilleen.

Joka kolmas arvioi, että järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät hälytys- ja valvontapalvelut heikkenevät tulevan vuoden aikana. Tässäkin suhteessa vastaajat ovat hyvin perillä tilanteestamme. Näin saattaa hyvinkin käydä, jos vähennämme poliiseja tehtyjen päätösten mukaisesti.

Suomi vähentää poliiseja, muut pohjoismaat lisäävät

 

Suomen poliisi viettää 200-juhlavuotta. Tunnuslause on ”Kaikkien aikojen turvaaja”.  Lause viittaa organisaatiomme pitkään historiaan, mutta myös siihen että olemme kansalaisten tukena myös vaikeina aikoina ja vaikeissa tilanteissa.

Suomalainen poliisi on onnistunut tehtävissään varsin hyvin siitäkin huolimatta että meitä on asukaslukuun suhteutettuna vähiten Euroopassa. Suuntaus on vaarassa jatkua myös tulevina vuosina. Suomessa poliisien määrää ollaan tehtyjen päätösten perusteella vähentämässä, toisin kuin kaikissa muissa pohjoismaissa.

 

Suomessa sopeuttaminen pyritään tekemään hallitusti, jotta se näyttäytyisi mahdollisimman vähän asiakkaidemme arjessa. En voi kuitenkaan kieltää sitä, että se ei näyttäytyisi.

Poliisin kyky palvella määräytyy jatkossakin pääsääntöisesti sen perusteella, mitä tehtäviä ja millaisilla voimavaroilla meidän halutaan hoitavan. Sisäministeriön julkaisema sisäisen turvallisuuden selonteko ja valmisteilla oleva strategia määrittävät painopisteet tulevaisuudessa ja luovat perustan poliittisille päätöksille.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Poliisi