Uhkat
Uhkamallit päivitetään osana kansallista riskiarvioita kolmen vuoden välein.
Suomalainen yhteiskunta on varsin turvallinen. Normaalioloissakin ilmenee silti häiriötilanteita, jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Viime vuosina tällaisia ovat olleet esimerkiksi Nokian vesikriisi, kouluampumistapaukset ja koronapandemia.
Varautuminen perustuu aina riskien arviointiin. Riskiarvio on tehtävä kattavasti kaikki uhkamallit huomioiden. Uhkamalleja tarkennetaan uhka-arvioiden muutosten perusteella, jotka edellyttävät riskien jatkuvaa ja säännöllistä arviointia ja päivittämistä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 hyödyntää varautumisen riskianalyysin yhteisenä perustana kansallista riskiarviota vuodelta 2015 ja YTS 2010:n uhkamalleja. Seuraava kansallinen riskiarvio julkaistaan vuonna 2026.
Kansallisessa riskiarviossa vuonna 2023 kuvatut uhkamallit ovat:
- Informaatiovaikuttaminen
- Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus
- Sotilaallisen voiman käyttö
- Laajamittainen maahantulo ja painostaminen maahantulijoita ohjaamalla
- Yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin tehty terroristinen tai muu väkivaltainen isku
- Isojen väkijoukkojen, ryhmien tai yhteisöjen väkivaltainen liikehdintä tai yhteiskuntajärjestystä vaarantava toiminta
- Julkisen talouden häiriö
- Rahoitusjärjestelmän häiriö
- Energiahuollon häiriöt
- Tieto- ja viestintäverkkojen ja palveluiden häiriöt
- Kuljetusten jatkuvuuden häiriöt
- Terveysturvallisuuden häiriöt
- Vesihuollon häiriöt
- Elintarvikehuollon häiriöt ja ruoka- ja ravintoturvan heikkeneminen
- Laajat tai pitkäkestoiset onnettomuustilanteet
Soveltamalla uhkamalleja omaan toimintaympäristöönsä viranomaiset, järjestöt ja yritykset voivat suunnitella varautumistaan. Esimerkiksi monessa kunnassa valmiussuunnitelma on laadittu Yhteiskunnan turvallisuusstrategian pohjalta.