Uhkat
Uhkamallit päivitetään osana kansallista riskiarvioita kolmen vuoden välein.
Suomalainen yhteiskunta on varsin turvallinen. Normaalioloissakin ilmenee silti häiriötilanteita, jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Viime vuosina tällaisia ovat olleet esimerkiksi Nokian vesikriisi, kouluampumistapaukset ja koronapandemia.
Varautuminen perustuu aina riskien arviointiin. Riskiarvio on tehtävä kattavasti kaikki uhkamallit huomioiden. Uhkamalleja tarkennetaan uhka-arvioiden muutosten perusteella, jotka edellyttävät riskien jatkuvaa ja säännöllistä arviointia ja päivittämistä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 hyödyntää varautumisen riskianalyysin yhteisenä perustana kansallista riskiarviota vuodelta 2015 ja YTS 2010:n uhkamalleja.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa vuonna 2010 kuvatut uhkamallit ovat:
- voimahuollon vakavat häiriöt
- tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt
- kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt
- yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt
- elintarvikehuollon vakavat häiriöt
- rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt
- julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen
- väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt
- suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat
- terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus
- rajaturvallisuuden vakavat häiriöt
- poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sekä
- sotilaallisen voiman käyttö.
Soveltamalla uhkamalleja omaan toimintaympäristöönsä viranomaiset, järjestöt ja yritykset voivat suunnitella varautumistaan. Esimerkiksi monessa kunnassa valmiussuunnitelma on laadittu Yhteiskunnan turvallisuusstrategian pohjalta.