Kunnat ja aluehallinto

Aluehallintovirastot sovittavat osaltaan yhteen alueensa toimijoiden varautumista, järjestävät koulutusta ja valmiusharjoituksia ja tukevat kuntien valmiussuunnittelua. Virastojen johdolla on perustettu paikoittain alueellisia valmiustoimikuntia, joissa alueen turvallisuudesta vastaavat tahot – esimerkiksi pelastuslaitos, poliisi ja vapaaehtoisjärjestöt – sovittavat yhteen varautumistyötään. Aluehallintovirastojen (AVI) lakisääteisiin tehtäviin kuuluu varautuminen, toimintojen yhteensovittaminen, sekä koulutuksen ja valmiusharjoitusten järjestäminen omilla toimialueillaan. AVI:t tukevat myös kunnallistason valmiussuunnittelua.

Aluehallintovirastot järjestävät alueellisia maanpuolustuskursseja kaikilla toimialueillaan yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Alueellisilla maanpuolustuskursseilla osallistujille annetaan yleiskuva Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä kokonaisturvallisuudesta. Osallistujat saavat myös tietoa valmiudesta ja sen kehittämisestä normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kullekin kurssille pyritään kutsumaan koulutustarpeen mukaisesti kriisivalmiudelle tärkeitä henkilöitä julkisyhteisöjen hallinnosta sekä talouselämästä, tiedotusvälineistä ja kansalaistoiminnan eri aloilta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat omiin tehtäviinsä liittyvästä varautumisesta ja kriisijohtamisesta. ELY-keskukset toteuttavat lakisääteistä tehtäväänsä ja osallistuvat yhteisen tilannekuvan tuottamiseen, myös poikkeusoloissa- ja häiriötilanteissa. ELY-keskukset ovat keskeisiä toimijoita mm. luonnon ääri-ilmiöihin ja ympäristöonnettomuuksiin varautumisessa, sekä kansalaisten ja elinkeinoelämän kouluttamisessa toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi.

Maakuntien tehtävänä on lakisääteisestä alueellisesta ennakoinnista huolehtiminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen. Maakuntauudistus tulee muuttamaan alueellisen varautumisen rakenteita, kun aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten tehtävät siirtyvät uusille maakunnille. Maakuntien järjestämisvastuun on suunnitelmien mukaan määrä astua voimaan vuonna 2020.
Maakuntauudistuksen myötä suurin osa aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten toiminnoista siirtyy maakuntien vastuulle. Maakunnat tulevat vastaamaan varautumisesta ja sen yhteensovittamisesta alueellaan, kun taas sisäministeriö vastaa alueellisen varautumisen koordinoimisesta valtakunnallisella tasolla.

Kunnat järjestävät suurimman osan kuntalaisten peruspalveluista. Kunnallisia palveluja ovat esimerkiksi perusopetus ja jätehuolto. Silloinkin, kun palveluiden järjestäminen on ulkoistettu yksityisen yrityksen tai kuntien yhteenliittymän hoidettavaksi, vastuu lakisääteisten palvelujen tarjoamisesta on viime kädessä kunnalla.
Kunnilla on velvollisuus huolehtia kuntalaistensa lakisääteisten palveluiden turvaamisesta niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Kunnilla on myös valmiuslain (1552/2011) mukainen velvollisuus valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Varautumistyötä johtaa yleensä kunnanjohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa. Kunta saa halutessaan tukea valmiussuunnitteluunsa alueellisilta pelastuslaitoksilta ja valtion aluehallinnolta. Usein valmiussuunnitteluun osallistuu myös vapaaehtoisjärjestöjä, jotka täydentävät viranomaisten toimintaa kriisitilanteessa.
Työkaluja kunnan varautumistoiminnan kehittämiseen tarjoaa mm. Kuntaliitto: www.kuntaliitto.fi/kuja