Ennakointi ja varautuminen

Ympyrän mallinen prosessikaavio yleisestä varautumisen prosessista. Kaavion keskellä on kaksi elementtiä: Vasemmalla suunnittelu, oikealla toiminta. Näiden välillä on nuoli vasemmalta oikealle, ja toiminnan oikealla puolella vielä nuoli, joka osoittaa kuvan ulkopuolelle.  Suunnittelun alle lukeutuvat a) elintärkeät toiminnot, b) riskiarvio, c) resurssiarvio ja d) tutkimus ja kehittäminen. Toiminnan alle lukeutuvat a) koulutus ja harjoittelu sekä testaus; c) kriisijohtaminen, viestintä sekä jatkuvuudenhallinta; c) resurssien käyttö ja toipuminen; d) häiriötilanteiden analysointi ja opit. Kuvaa ympäröivät kaksi pitkää nuolta: yläpuolella "ennakointi", joka alkaa suunnittelusta ja osoittaa oikealle, tulevaisuuteen; alapuolella "palauta (mittarit, auditoinnit, ym.)", joka johtaa toiminnasta takaisin suunnitteluun.

Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusuhkat ulottavat vaikutuksensa laajalle. Esimerkiksi raju tartuntatautiepidemia voi paitsi heikentää ihmisten hyvinvointia, myös ruuhkauttaa sairaalat, keskeyttää normaalin koulunkäynnin ja jopa hidastaa kansainvälistä liikennettä. Sen vuoksi uhkiin varaudutaan eri toimijoiden yhteisvoimin. Yhteistyöllä varmistetaan, että tarpeelliset tehtävät tulevat hoidetuiksi, mutta myös vältetään päällekkäisyydet ja vähennetään toiminnasta syntyviä kustannuksia. Tavoitteena on saada käyttöön kaikkien toimijoiden voimavarat, kun yhteiskunnan turvallisuus on uhattuna. Tätä toimintamallia kutsutaan kokonaisturvallisuudeksi. Kokonaisturvallisuuden avulla pidetään yllä yhteiskunnan toimivuutta, edistetään kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta ja turvataan Suomen valtion itsenäisyys.

Yhteistyön toimivuutta testataan ja kehitetään valmiusharjoituksissa, joita järjestävät niin ministeriöt, aluehallinto, yksittäiset kunnat kuin järjestötkin.

Varautuminen tarkoittaa toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumistoimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, jatkuvuudenhallinta, etukäteisvalmistelut, koulutus ja valmiusharjoitukset. Varautuminen perustuu valmiuslain (1552/2011), pelastuslain (379/2011) ja muun erityislainsäädännön varautumisvelvollisuuteen. Varautumisen päämääränä on huolehtia onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä, valmistautumisesta toimintaan niiden uhatessa tai sattuessa ja suunnitella toipuminen. Vastuullinen ja toimivaltainen viranomainen vastaa varautumissuunnittelusta ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta. Yhteiskunnan varautumisen tavoitteena on turvata elintärkeät toiminnot oikeusvaltioperiaate huomioon ottaen.

Varautumisessa pyritään reagoinnin sijasta ennakointiin. Ennakoinnin suunnittelu edellyttää hiljaisten signaalien havaitsemista sekä ennakointimenetelmien ja tutkimustiedon, innovatiivisen kokeilukulttuurin sekä tieto- ja paikkatietoanalyysien hyödyntämistä. Toimintaympäristön muutostrendien seuranta ja skenaarioiden läpikäynti harjoituksissa lisää valmiuksia odottamattomissa tilanteissa. Toinen keskeinen osa varautumisen kehittämistä on palautteen, auditointien, onnettomuustutkinnan ja muiden asiantuntija-arviointien hyödyntäminen. Varautumisen laatua ja vaikuttavuutta on kyettävä arvioimaan luotettavasti. Siten myös arviointiprosessin tulee olla osa varautumissuunnittelua.