Kyberturvallisuuden sanasto

Kyberturvallisuuteen liittyvien käsitteiden määrittely on olennainen osa alan kehitystä ja siitä viestimistä niin suurelle yleisölle kuin asiantuntijoiden kesken. Käsitteiden määrittelyä tarvitaan sekä kansallista, että kansainvälistä viestintää varten.

Kokonaisturvallisuuden sanastossa (TSK 50) on määritelty joitakin kyberturvallisuuteen liittyviä käsitteitä, ja myös Suomen kyberturvallisuusstrategiassa (valtioneuvoston periaatepäätös 24.1.2013) annetaan muutamien keskeisten kyberturvallisuus- ja tietoturvakäsitteiden määritelmät. Lisäksi eri organisaatiot ovat laatineet aiheeseen liittyviä sanastoja, mutta laajaa suomenkielistä kyberturvallisuussanastoa ei ole aiemmin julkaistu.

Turvallisuuskomitean sihteeristö ja Huoltovarmuuskeskus käynnistivät Sanastokeskus TSK:n kanssa toukokuussa 2017 projektin, jonka tavoitteena oli koota sanasto, joka selvittää keskeisten kyberturvallisuus- ja tietoturvakäsitteiden sisällöt ja antaa tarvittavat suositukset suomenkielisestä termistöstä. Sanastoprojekti oli samalla osa Suomen kansallisen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa.

Projektin tuloksena syntyneessä Kyberturvallisuuden sanastossa (TSK 52) on esitetty termitietueina ja käsitekaavioina noin 70:n aihepiiriin kuuluvan käsitteen tiedot. Koska kyberturvallisuuteen liittyy tiiviisti tietoturva, on sanastoon sisällytetty myös keskeisiä tietoturvakäsitteitä. Käsitteiden sisältö on kuvattu määritelmien ja niitä täydentävien lisätietojen avulla. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla. Lisäksi termeille annetaan vastineet ruotsin ja englannin kielillä.

Kyberturvallisuuden sanaston tavoitteena on selventää käsitteitä, yhdenmukaistaa termejä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen kielen käsitteille ja helpottaa alalla työskentelevien tai muuten kyberturvallisuuden kanssa tekemisiin tulevien työtä. Sanasto on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa opetustoiminnassa, kansainvälisen yhteistyön tukena ja käytännön varautumistyössä.

Kyberturvallisuuden sanasto on toteutettu yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Sanastotyötä on ohjannut Turvallisuuskomitean sihteeristö ja sen rahoituksesta on vastannut Huoltovarmuuskeskus.

Lataa Kyberturvallisuuden sanasto tästä: Kyberturvallisuuden sanasto

 

 

Turvallinen Suomi 2018 – Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta

Turvallinen Suomi 2018 – Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta -teos jakaa ajankohtaista tietoa suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin tuottamisesta ja turvaamisesta.

Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turvallisuuskomitean yhteisteos kuvaa yhdeksän artikkelin kautta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen varautumista. Alun johdannossa Turvallisuuskomitean yleissihteeri Jari Kielenniva avaa kokonaisturvallisuuden käsitettä ja sisältöä yleisellä tasolla. Tätä seuraa sotilasprofessori Mika Hyytiäisen analyysi kokonaisuhkakuvasta hybridivaikuttamisen näkökulmasta. Yksikön päällikkö Heikki Hovi käsittelee johtamista ensimmäisessä elintärkeää toimintoa käsittelevässä luvussa, jota seuraa suurlähettiläs Aapo Pölhön artikkeli kansainvälisestä ja EU-toiminnasta. Viidennessä luvussa dosentti Jyri Raitasalo kirjoittaa puolustuskyvystä ja kuudennessa poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg sisäisestä turvallisuudesta. Tätä seuraa johtaja Christian Fjäderin artikkeli taloudesta, infrastruktuurista ja huoltovarmuudesta ja hänen jälkeensä pääjohtaja Juhani Eskolan artikkeli väestön toimintakyvystä ja palveluista. Kirjan yhdeksäs ja viimeinen luku on viestintäjohtaja Jouni Mölsän henkistä kriisinkestävyyttä käsittelevä artikkeli.

Lataa Turvallinen Suomi -julkaisu tästä (PDF):

Turvallinen Suomi 2018

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista.

Strategian ensimmäisessä osassa esitetään kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, jonka pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa. Strategian toinen osa ohjaa valtioneuvoston hallinnonalojen varautumista.

Kokonaisturvallisuus on yhteistoimintamalli, kehys yhdessä tekemiselle. Se on kuvattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, joka kuvaa yhteiskunnan varautumisen perusperiaatteet. Yhteistoimintamallissa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa, suunnittelevat ja harjoittelevat yhdessä. Ennakointi kuuluu tärkeänä osana varautumistyöhön: näin voidaan vastata tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin ja ehkäistä niitä.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) on laadittu laaja-alaisessa yhteistyössä kaikkien toimijoiden näkökulmat huomioiden. Kokonaisturvallisuus tehdään yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Strategian toimeenpanosta vastaa kukin hallinnonala osaltaan toimivaltansa mukaisesti. Toimeenpanoa seuraa ja yhteistoiminnan kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäälliköiden kanssa.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteet kattavat varautumisen erilaisissa häiriö- tai poikkeustilanteissa. Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja arvostettu. Strategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli ne perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa, kaikilla toimintatasoilla. Sen toisessa osassa linjataan valtioneuvoston ministeriöiden varautumisen tehtävät ja vastuualueet.

Turvallisuusstrategian laatimiseen ovat osallistuneet yhdessä viranomaiset, järjestöt ja elinkeinoelämän edustajat. Myös kansalaiset ovat saaneet esittää ideoitaan ja osallistua.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka kuvaa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin perusperiaatteet. Se ohjaa ja yhtenäistää hallinnonalojen varautumista ja antaa tietoa varautumisen perusteista myös muille toimijoille. Periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamisesta vastaa toimivaltainen viranomainen. Strategian seurantaa ja kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen kanssa.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian voit ladata tästä (PDF):

YTS 2017 Suomenkielinen versio

Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma 2017-2020

Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmassa vuosille 2017–2020 tarkastellaan kyberturvallisuuden kehittämistä valtion, maakuntien, kuntien, yritystoiminnan ja kolmannen sektorin muodostamassa palvelukokonaisuudessa, jossa kansalainen, yksilö on asiakkaana.

Digitaalisista palveluista ja niiden kyberturvallisuudesta valtaosa tuotetaan elinkeinoelämän toimesta kansallisissa ja kansainvälisissä palvelukokonaisuuksissa ja -verkostoissa.

Lataa toimeenpano-ohjelma (PDF) tästä:

Toimeenpano-ohjelma 2017-2020

Kodin kyberopas – ohjeita digitaaliseen arkeen

Kodin kyberopas toimii ohjeenasi digitaaliseen arkeen. Tämä opas neuvoo huolehtimaan niistä perusasioista, jotka auttavat toimimaan turvallisesti internetissä ja ymmärtämään kyberturvallisuutta. Opas sisältää runsaasti esimerkkejä, jotka avaavat kybermaailman riskejä ja mahdollisuuksia.

Lataa Kodin kyberopas (PDF) tästä:

Kodin kyberopas 2017

Katsaus hybridiuhkiin ja niiden vaikutuksiin

Turvallisuuskomitean kevätseminaari järjestettiin 19.5.2016 Helsingissä yhteistyössä Huoltovarmuusorganisaation ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kanssa. Seminaari keskittyi hybridiuhkien torjuntaan erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta.

Seminaari koostui asiantuntijoiden puheenvuoroista, eri sektoreiden poolien laatimista esityksistä, sekä vuorovaikutteisesta loppupaneelista. Tilaisuuden avasi Turvallisuuskomitean varapuheenjohtaja Paula Lehtomäki. Tohtori Hanna Smith Helsingin yliopistolta puhui hybriditoiminnan itäisestä ulottuvuudesta ja tohtori Saara Jantunen Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta disinformaatiosta ja informaatiovaikuttamisesta. Terveydenhuoltopoolin puheenvuoron piti HUS: in turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen ja kriittisen teollisuudentuotannon sektorin puhemiehenä toimi Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. Mediapoolin esityksestä vastasivat YLE: n uutispäällikkö Atte Jääskeläinen sekä Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi. Esityksien pitäjät osallistuivat myös loppupaneeliin keskustelijoina.

Katsaus hybridiuhkiin ja niiden vaikutuksiin -julkaisuun on koottu seminaarin asiantuntijoiden puheenvuorojen ja paneelikeskustelun keskeinen sisältö, sekä taustatietoa hybridiuhkiin ja niihin varautumiseen liittyen. Julkaisun liitteinä on tilannekuvaus, jonka pohjalta poolit suunnittelivat esityksensä.

Lataa Katsaus hybridiuhkiin ja niiden vaikutuksiin -julkaisu tästä:

Katsaus_hybridiuhkiin_TK2016

Turvallisuus polarisoituvassa maailmassa -seminaarijulkaisu

V Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari järjestettiin Santahaminassa 20.10.2015 teemalla ”Turvallisuus polarisoituvassa maailmassa”. Seminaarissa puhuivat muun muassa sisäministeri Petteri Orpo, puolustusministeri Jussi Niinistö sekä ulkoministeriön erikoistutkija Hiski Haukkala.

Seminaarin järjestivät yhteistyössä sisäministeriö, ulkoministeriö, oikeusministeriö, puolustusministeriö sekä Turvallisuuskomitea.

Lataa seminaarijulkaisu tästä:

TUTU-seminaari Turvallisuus polarisoituvassa maailmassa

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli ne perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa. Siinä myös kuvataan eri ministeriöiden varautumisen vastuualueet ja se, mikä taho kriisin sattuessa toimintaa johtaa. Varautumistyön helpottamiseksi strategiassa on esitelty mahdollisia uhkamalleja ja häiriötilanteita.

Lataa YTS 2010 (PDF) tästä:

YTS 2010