Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömiä, kaikissa tilanteissa ylläpidettäviä toimintoja. Toiminnot ovat vahvasti keskinäisriippuvaisia.

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot muodostavat lähtökohdan kokonaisturvallisuuden toimeenpanolle. Niiden perusteella suunnitellaan riskiarvioon pohjautuvat käytännön tehtävät ja vastuut. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat

• • johtaminen
  • kansainvälinen ja EU-toiminta
  • puolustuskyky
  • sisäinen turvallisuus
  • talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus
  • väestön toimintakyky ja palvelut
  • henkinen kriisinkestävyys.

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot esitetään timantin muodossa. Tämä kuvaa erityisesti elintärkeiden toimintojen keskinäistä suhdetta ja vahvaa kytköstä toisiinsa. Timantin keskellä on korostettu yksilöiden merkitystä yhteiskunnan turvallisuudelle.

Johtaminen

Johtaminen on toiminto, joka mahdollistaa varautumiseen ja vasteeseen liittyvien toimien tehokkaan yhteensovittamisen ja toimeenpanon. Johtamiskyky on turvattava kaikissa tilanteissa ja kaikilla toimintatasoilla. Tehokas häiriötilanteiden ja kriisien hallinta edellyttää selkeää johtamista. Tällöin tilanneymmärryksen muodostaminen, suunnittelu, organisointi, päätöksenteko, toimeenpano ja arviointi ovat sovitettu yhteen ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Kansainvälinen ja EU-toiminta

Turvallisuuden rakentaminen on rajat ylittävää toimintaa. Suomi on osa verkottunutta maailmaa, jossa turvallisuustoimet väistämättä sijoittuvat myös laajempaan kansainväliseen kontekstiin. Elintärkeisiin toimintoihin vaikutetaan myös maamme ulkopuolelta, ja toisaalta oma turvallisuustilanteemme heijastuu Suomen ulkoiseen turvallisuuteen. Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Suomi on Nato-jäseneksi liityttyään sotilaallisesti liittoutunut maa, ja jäsenyys vahvistaa Suomen, Euroopan ja koko liittokunnan turvallisuutta. Natolla ja EU:lla on toisiaan täydentävät ja vahvistavat roolit Euroopan turvallisuuden tukemisessa.

Puolustuskyky

Puolustuskyvyn ylläpidon päämääränä on ehkäistä ennalta sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen. Tarvittaessa Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhkat torjutaan sotilaallisia voimakeinoja käyttäen yhdessä Nato-liittolaisten kanssa. Ennalta ehkäisevä vaikutus muodostuu koko yhteiskunnan varautumisella ja muulla toiminnalla sekä siitä viestimisellä. Nato-jäsenyys ja kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistavat Suomen puolustuskykyä. Suomi tekee puolustusyhteistyötä omista lähtökohdistaan ja yhteisten intressien pohjalta.

Sisäinen turvallisuus

Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sitä, että Suomeen ja sen väestöön kohdistuvia rikoksia, onnettomuuksia, ympäristövahinkoja ja muita vastaavia uhkia kyetään torjumaan ja niiden seurauksia hallitsemaan. Sisäinen turvallisuus on tila, jossa ihmiset voivat nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja niihin rinnastettavista kansallisista ja kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.

Talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus

Talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden turvaamisella järjestetään elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi tarvittava rahoitus ja muut resurssit. Elintärkeille toiminnoille välttämättömät kotimainen ja kansainvälinen infrastruktuuri, organisaatiot, rakenteet, palvelut ja prosessit turvataan.

Väestön toimintakyky ja palvelut

Yhteiskunnan toimivuuden edellytyksenä ovat toimintakykyiset yksilöt. Toimintakyky muodostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja eettisestä osa-alueesta. Väestön toimintakyky ja hyvinvointi turvataan ylläpitämällä keskeiset peruspalvelut. Niillä edistetään väestön itsenäistä selviytymistä kaikissa tilanteissa.

Henkinen kriisinkestävyys

Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttama kuormitus ja selviytyä niiden vaikutuksista. Henkisen kriisinkestävyyden perusta luodaan normaalioloissa, ja se on keskeisessä asemassa kriisin aikaisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista.