Elintärkeiden toimintojen turvaaminen

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan strategisilla tehtävillä. Tehtävät sisältävät sekä varautumiseen että vasteeseen liittyviä johdettuja toimenpiteitä. Ne toteutetaan yhtenevin periaattein.

Strategiset tehtävät

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan toimeenpanemalla lainsäädäntöön perustuvia, sopimuksin vahvistettuja ja vapaaehtoisuudella täydennettyjä strategisia tehtäviä. Tehtävien toteuttaminen kaikissa turvallisuustilanteissa edellyttää sekä varautumista että vastetta eli toimenpiteitä uhkiin vastaamiseksi. Varautumalla vähennetään uhkien realisoitumista ja edistetään yhteiskunnan valmiutta kohdata kriisejä. Vasteen tarpeet asettavat vaatimuksia varautumiselle. Vastatoimilla vähennetään realisoituneiden uhkien vaikutuksia ja edistetään yhteiskunnan toipumista kriiseistä. Kyky vasteeseen syntyy varautumalla. Varautumista johdetaan valmiuden saavuttamiseksi ja vastetta johdetaan haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi. Elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi toteutettavat strategiset tehtävät kuvataan tämän periaatepäätöksen osassa kaksi. Tehtäviin on määritetty vastuuministeriöt. Ensimmäisenä nimetty ministeriö vastaa tehtävään liittyvästä yhteensovittamisesta ja koostaa siihen liittyvän raportoinnin muiden toimijoiden tuella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varautuminen

Varautumisen päämääränä on pienentää uhkien toteutumisen todennäköisyyttä, edistää omaa valmiutta kohdata niitä ja luoda edellytykset vasteelle. Sillä rakennetaan ja ylläpidetään vasteen toteuttamisen edellyttämä suorituskyky. Varautuminen pohjautuu suunnittelun yhteydessä asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin, ennalta määritettyihin toimintatapoihin ja tunnistettuihin resurssitarpeisiin. Varautuminen perustuu valmiuslaissa, pelastuslaissa ja muussa lainsäädännössä säädettyyn varautumisvelvollisuuteen, sopimuksiin ja vapaaehtoisuuteen. Sitä johtaa, valvoo ja yhteensovittaa kukin ministeriö toimialallaan.

Vaste

Vasteen päämääränä on minimoida toteutuneiden uhkien vaikutuksia, edistää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toipumista ja antaa perusteita varautumiselle. Vasteessa käytetään varautumalla rakennettua ja ylläpidettyä suorituskykyä haluttuun vaikutukseen pääsemiseksi. Vaste perustuu viranomaisten ja muiden lakisääteisiä varautumistehtäviä hoitavien organisaatioiden tehtäviin ja normaaliolojen toimivaltuuksiin. Niitä voidaan laajentaa erikseen todetuissa poikkeusoloissa, jotka eivät ole hallittavissa säännönmukaisin toimivaltuuksin. Lähtökohtaisesti vaste toteutetaan normaaliolojen toimintamallien ja organisoinnin mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen periaatetta noudattaen. Toimivaltaisen viranomaisen tueksi voidaan kohdentaa myös yhteiskunnan muita resursseja. Kohdentamisharkinnassa huomioidaan yhteiskunnan peruspalveluiden turvaaminen.

Varautumisen ja vasteen johtaminen

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen edellyttää varautumisen ja vasteen johtamista. Johtaminen muodostuu tilanneymmärryksen muodostamisesta, suunnittelusta, organisoinnista, toimeenpanosta, arvioinnista ja päätöksenteosta. Siinä korostuu tavoitteellinen vuorovaikutus. Tilanneymmärryksen muodostaminen luo perustan kaikelle johtamiselle. Suunnittelu, organisointi, toimeenpano ja arviointi vaativat usein laaja-alaista asiantuntijoiden yhteistyötä. Päätöksenteko on toimivaltaan perustuvaa, ja oikeus siihen on usein osoitettu yksilölle aseman perusteella. Tehokkaan johtamisen edellytys on, että se perustuu samoihin toimintatapoihin, periaatteisiin ja rakenteisiin kaikissa tilanteissa.

Yleiset periaatteet

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen yleiset periaatteet ovat kansanvaltaisuus, oikeusvaltioperiaate, yksilölähtöisyys, yhteistoiminta, osallistavuus, toimivaltaisuus ja avoimuus.