Kokonaisturvallisuuden toimijat

Yhteiskunnan kaikki toimijat osallistuvat yhdessä elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Yhteistoiminta ulottuu paikallistasolta kansainväliselle tasolle saakka. Yksilöt ovat kokonaisturvallisuuden avaintoimijoita.

Suomalaisen kokonaisturvallisuuden toimintamallin vahvuus on, että se kattaa kaikki yhteiskunnan sektorit ja tasot. Lisäksi se huomioi kansainväliset velvoitteet ja hyödyntää kansainvälisen järjestelmän tuen suomalaisen yhteiskunnan turvallisuudelle. Julkisen hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan toimijat yhteiskunnan eri tasoilla muodostavat yhtenäisillä periaatteilla toimivia kokonaisturvallisuuden verkostoja. Kansainvälisen, valtakunnallisen, alueellisen, paikallisen ja yksilöllisen tason välillä tapahtuva tiedonvaihto, yhteisten tavoitteiden asettaminen ja sitoutuminen yhteistoimintaan luovat perustaa yhteiskunnan turvallisuudelle. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön varautumisen ja vasteen ylläpitämiseksi sekä kehittämiseksi. Yhteistoiminnan joustavuus ja jatkuvuus yhteiskunnan eri alojen ja toiminnan tasojen välillä on kriisinkestävyyden vahvistamisen perusedellytyksiä.

 

Julkinen hallinto

Valtioneuvosto ja ministeriöt vastaavat lainsäädännön valmistelusta, yleisistä linjauksista, resurssien kohdentamisesta, toimintaperiaatteista, strategisesta ohjauksesta, varautumisesta ja vasteesta sekä yhteistoiminnasta. Kukin ministeriö johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sekä ohjaa varautumista toimialallaan valmiuslain ja toimialakohtaisen lainsäädännön mukaisesti.

Valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon tehtäviä hoitavilla viranomaisilla sekä hyvinvointialueilla ja kunnilla on keskeinen rooli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Niiden velvollisuutena on ohjata, valvoa, ohjeistaa, auttaa, koordinoida, tukea ja varoittaa sekä kerätä, analysoida ja jakaa tietoa turvallisuustilanteesta päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi. Ne tuottavat julkiset palvelut yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja huolehtivat palveluiden turvallisuudesta, riskien- ja jatkuvuudenhallinnasta sekä varautumisesta.

Elinkeinoelämä

Yritykset tuottavat merkittävän osan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin liittyvistä palveluista. Valtaosa yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista on yksityisomistuksessa. On tärkeää, että yritysten toiminnan jatkuvuus on turvattu. Arvo- ja toimitusketjut ovat globaaleja ja entistä keskinäisriippuvaisempia, minkä vuoksi kerrannaisvaikutukset ovat vahvistaneet elinkeinoelämän kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Elinkeinoelämän rooli korostuu sellaisissa häiriötilanteissa, jotka vaikuttavat kansainvälisiin logistiikkaketjuihin tai joiden hallintaan tarvitaan toimivia logistiikkaketjuja. Yksityisen sektorin toimijat omistavat ja operoivat pääosaa yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisestä infrastruktuurista, palveluista ja tuotannosta. Useilla aloilla yrityksille on asetettu lakisääteisiä velvoitteita huolehtia toimintansa jatkuvuudesta kaikissa oloissa.

Kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnan kokonaisturvallisuustoimijoita ovat järjestöjen ja yhdistysten lisäksi muun muassa ihmisten vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvat sosiaaliset verkostot, yleishyödylliset yhteisöt ja yhteiskunnalliset liikkeet. Toimijoiden keskinäinen luottamus on olennainen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyden ylläpitämistä. Kansalaisyhteiskunnan toimijat tukevat yksilöiden ja yhteisöjen häiriötilanteisiin ja kriiseihin varautumista ja niihin vastaamista. Samalla ne vahvistavat yksilöiden henkistä kriisinkestävyyttä.

Yksilöt turvallisuustoimijoina

Yksilöiden toimintakyky sekä tiedot, taidot ja turvallisuutta vahvistava asenne muodostavat yhteiskunnan kriisinkestävyyden perustan. Yleissivistyksen ja medialukutaidon lisäksi taito toimia turvallisesti digitaalisessa ympäristössä on nykyisin tärkeä osa kansalaistaitoja. Halu osallistua ja auttaa ilmenee järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan lisäksi myös perheen tai lähiyhteisön jäsenten toiminnassa, naapuriapuna, kyläyhteisöissä, sosiaalisen median verkostoissa ja erilaisissa ryhmissä toimimisena sekä kansalaisten omatoimisena varautumisena.

Jokaisella on oikeus elää turvallisessa yhteiskunnassa. Näkökulma korostaa kehon ja mielen hyvinvointiin pohjautuvaa yksilöiden toimintakykyä myös turvallisuuden avaintekijänä. Yksilöiden tulisi ylläpitää riittäviä fyysisiä, henkisiä, sosiaalisia ja eettisiä valmiuksia. Lisäksi on tärkeää tunnistaa niitä vaarantavat tekijät, varautua niihin ennalta sekä vastata niihin päättäväisesti. Pohjimmiltaan kyse on turvallisuusasenteesta ja halusta turvata suomalainen yhteiskunta.