Ihmisen näkökulma toimenpiteiden pohjaksi

Kävin aamulla turvallisuuskeskustelun pienten koululaisteni kanssa. Kimmokkeena oli pikku-uutinen päivän lehdessä: poliisi oli saanut lukuisia ilmoituksia lapsia autoon houkuttelevasta henkilöstä. Matkalla kouluun ja päiväkotiin keskustelimme siitä, miten pitää toimia, jos tuntematon aikuinen tuntemattomassa autossa pysähtyy vaikkapa bussipysäkille ja ehdottaa kyytiä.

Perheenäidin näkökulmasta kyseessä on mitä keskeisin turvallisuuskysymys. Niin on sekin, miten turvallisesti koulun pihasta pääsee bussipysäkille. Arkisia turvallisuushuolia on viime viikkoina varmasti ollut ainakin niillä kainuulaisilla, joiden pääsy hätänumeroon vaikeutui sähkönjakeluongelmien vuoksi – ja niillä etelänmatkaajilla, jotka kohtasivat turvallisena pidetyssä matkakohteessa tuhkarokkoepidemian puutteellisen rokotuspeiton vuoksi.

Turvallisuusasioiden horisontti on todella laaja-alainen ja moni-ilmeinen. Yksittäisen ihmisen näkökulma turvallisuuden käsitteeseen voi olla toinen kuin viranomaisella – ja joskus siinä painottuvat eri asiat kuin perinteisillä turvallisuusorganisaatioilla. Suomalainen kokonaisturvallisuusajattelu tuntuukin istuvan aikaan koko ajan paremmin ja paremmin.

Viime syksynä hyväksytty yhteiskunnan turvallisuusstrategia tarkastelee turvallisuutta laajalla akselilla. Samassa elintärkeiden toimintojen kokonaisuudessa ajatellaan olevan niin valtion johtamisen, talouden, puolustuskyvyn kuin henkisen kestokyvynkin. Kun laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen yhdistetään selkeä pyrkimys varautua ja varmistaa toiminnot monipuolisessa yhteistyössä, ollaan monta askelta kapea-alaista siiloajattelua edempänä.

Yksilön – ihmisen – näkökulma asioihin on hallinnon kannalta keskeinen, sillä yhteiskunnan tehtävä on mahdollistaa nimenomaan yksilötason hyvä elämä. Näkökulmassa on kyse myös faktojen ja kokemuksen joskus ristiriitaisesta todellisuudesta. Ihmiselle mielikuva ja kokemus on yleensä ratkaiseva, kun hallinto toimii usein suurempien massadatojen faktoissa. Jos siis esimerkiksi rikoksia ei tapahdu tilastojen valossa enempää kuin ennen, mutta ihmiset kokevat turvallisuuden heikentyneen – onko turvallisuus silloin heikentynyt vai ei?

Ihmisen tasolla turvallisuus on sekä tunnetta että tietoa – tämä hallinnossa ja politiikassa toimivien on hyvä pitää mielessä. Turvallisuuden tunne voi olla myös houkutteleva vaikuttamisen kohde niille, joiden ensisijainen tavoite on turvattomuuden ja muun hämmennyksen synnyttäminen.

Ihmisten, yhteisöjen ja yritysten näkökulmaa etsitään muuallakin kuin turvallisuustyön parissa. Valtioneuvosto käynnisti viime vuonna ekosysteemifoorumin. Sen puitteissa etsitään yhdessä monipuolisen sidosryhmäjoukon kanssa elämäntapahtumiin tai liiketoimintaan perustuvaa näkökulmaa esimerkiksi tietopolitiikkaan, liikenteen kasvuohjelmaan tai elinikäiseen oppimiseen. Vaikka työ on vielä kesken, yksi tulos on jo aistittavissa: yritykset, yhteisöt ja yksittäiset ihmiset kokevat hyvin myönteisenä sen, että heidät kutsutaan mukaan ratkomaan näitä omia ja yhteisiä kysymyksiä.

Ihmisen näkökulmaa etsimme myös Toimi-hankkeessa, joka valmistelee perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Sosiaaliturvajärjestelmä on rakentunut pala palalta pitkällä aikavälillä, eikä monin osin enää täytä tavoitteitaan tai vastaa tämän päivän saatikka 2030-luvun tarpeisiin. Mutta kenen näkökulmasta sitä uudistetaan? Olemme ainakin aloittaneet työn nimenomaan ihmisen, hänen motivaationsa ja toimintansa peruselementtejä etsien.

Turvallisuussektorin kova ydin, puolustusvoimat, juhlii kuluvana vuonna satavuotisuuttaan. Onnea puolustusvoimille! Juhlavuoden käynnistävässä seminaarissa ilahdutti kuulla, kuinka edistyksellisesti puolustusvoimat katsoo esimerkiksi varusmiespalveluksen kehittämistä nimenomaan varusmiehen tai – naisen näkökulmasta. Käydyn paneelin perusteella ennakoin myös voimistuvaa keskustelua siitä, miten juhlavuoden teeman – ”maanpuolustus kuuluu kaikille” – mukainen henki toteutuu tulevaisuudessa entistä tasa-arvoisemmin miesten ja naisten välillä.

Pääministerin valtiosihteeri, Paula Lehtomäki

Kyberturvallisuusfoorumi järjestettiin toista kertaa

Turvallisuuskomitea järjesti toista kertaa kansallisen Kyberturvallisuusfoorumin torstaina 1.2.2018.

Turvallisuuskomitea järjesti toista kertaa kansallisen Kyberturvallisuusfoorumin torstaina 1.2.2018. Tilaisuudessa Turvallisuuskomitean jäsenet ja elinkeinoelämän keskeiset ICT-vaikuttajat sekä suomalaiset alan tutkijat keskustelivat kyberturvallisuuden edistämisestä.

”Kyberfoorumi mahdollistaa kriittisen keskustelun elinkeinoelämän, tutkijoiden ja julkishallinnon edustajien kesken. Kyberturvallisuus on erottamaton osa digitalisaatiota ja sen merkitys yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle on keskeinen”, toteaa pääsihteeri Vesa Valtonen.

Kyberturvallisuusfoorumi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Se on osa kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmaa. Viime vuonna julkaistussa toimeenpano-ohjelmassa asetettiin 22 toimenpidettä, joiden tarkoituksena on edistää Suomen kyberturvallisuutta. Toimenpiteillä kehitetään kyberuhkiin varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa sekä mahdollistetaan Suomen asema kyberturvallisuuden kärkimaiden joukossa.

Lisätietoja kyberfoorumista antavat:

Pääsihteeri Vesa Valtonen
Turvallisuuskomitean sihteeristö
vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi
0295 140 700

Erikoistutkija Pentti Olin
Turvallisuuskomitean sihteeristö
pentti.olin@turvallisuuskomitea.fi
0295 140 704

Toimeenpano-ohjelma 2017-2020 final

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista.

Strategian ensimmäisessä osassa esitetään kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, jonka pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa. Strategian toinen osa ohjaa valtioneuvoston hallinnonalojen varautumista.

Kokonaisturvallisuus on yhteistoimintamalli, kehys yhdessä tekemiselle. Se on kuvattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, joka kuvaa yhteiskunnan varautumisen perusperiaatteet. Yhteistoimintamallissa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa, suunnittelevat ja harjoittelevat yhdessä. Ennakointi kuuluu tärkeänä osana varautumistyöhön: näin voidaan vastata tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin ja ehkäistä niitä.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) on laadittu laaja-alaisessa yhteistyössä kaikkien toimijoiden näkökulmat huomioiden. Kokonaisturvallisuus tehdään yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Strategian toimeenpanosta vastaa kukin hallinnonala osaltaan toimivaltansa mukaisesti. Toimeenpanoa seuraa ja yhteistoiminnan kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäälliköiden kanssa.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteet kattavat varautumisen erilaisissa häiriö- tai poikkeustilanteissa. Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja arvostettu. Strategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli ne perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa, kaikilla toimintatasoilla. Sen toisessa osassa linjataan valtioneuvoston ministeriöiden varautumisen tehtävät ja vastuualueet.

Turvallisuusstrategian laatimiseen ovat osallistuneet yhdessä viranomaiset, järjestöt ja elinkeinoelämän edustajat. Myös kansalaiset ovat saaneet esittää ideoitaan ja osallistua.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka kuvaa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin perusperiaatteet. Se ohjaa ja yhtenäistää hallinnonalojen varautumista ja antaa tietoa varautumisen perusteista myös muille toimijoille. Periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamisesta vastaa toimivaltainen viranomainen. Strategian seurantaa ja kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen kanssa.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian voit ladata tästä (PDF):

YTS 2017 Suomenkielinen versio

Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma 2017-2020

Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmassa vuosille 2017–2020 tarkastellaan kyberturvallisuuden kehittämistä valtion, maakuntien, kuntien, yritystoiminnan ja kolmannen sektorin muodostamassa palvelukokonaisuudessa, jossa kansalainen, yksilö on asiakkaana.

Digitaalisista palveluista ja niiden kyberturvallisuudesta valtaosa tuotetaan elinkeinoelämän toimesta kansallisissa ja kansainvälisissä palvelukokonaisuuksissa ja -verkostoissa.

Lataa toimeenpano-ohjelma (PDF) tästä:

Toimeenpano-ohjelma 2017-2020