Yhteiskunnan turvallisuusraportissa arvioidaan yhteiskunnan varautumisen tilaa ja esitetään kehittämistoimia

Turvallisuuskomitea seuraa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa ja raportoi siitä vuosittain valtion ylimmälle johdolle. Raportoinnin tarkoituksena on pitää keskeiset toimijat tietoisina yhteiskunnan varautumisen tilasta ja mahdollistaa varautumisen kokonaisvaltainen kehittäminen. Raportti on turvaluokiteltu.

Vuoden 2026 raportti sisältää katsauksen edellisen vuoden kansallisesti merkittävistä turvallisuustapahtumista, arvion yhteiskunnan varautumisen tilasta vuoden 2025 päätteeksi huomioiden toteutetut kehittämistoimet sekä tavoite- ja toimenpidesuositukset yhteiskunnan varautumisen kehittämiseksi keskipitkälle aikavälille. Raportti on laadittu poikkihallinnollisessa yhteistyössä elinkeinoelämän ja järjestöjen asiantuntemusta hyödyntäen.

Raportin arviot ovat aiempaa yksityiskohtaisempia. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian strategisia tehtäviä on arvioitu hyödyntäen vuonna 2025 uudistetussa strategiassa määritettyjä käsitteitä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa varautuminen esitetään kokonaisuutena, jossa on välttämätöntä huomioida niin toimintatavat, organisaatio, koulutus, materiaali, johtaminen, henkilöstö, infrastruktuuri, tieto kuin harjoitustoimintakin. Varautumisen toteutuksessa suunnitellaan ja sovitetaan yhteen nämä osatekijät. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia sisältää 56 strategista tehtävää. Strategiset tehtävät ovat lainsäädäntöön perustuvia, sopimuksin vahvistettuja ja vapaaehtoisuudella täydennettyjä kokonaisuuksia. Jokaiseen tehtävään on määritetty vastuuministeriöt.

Yhteiskuntamme kriisinkestävyys on pitkän varautumisen perinteen ja toteutettujen kehittämistoimien ansiosta kokonaisuutena varsin hyvällä tasolla. Toimintaympäristömme muutos ja moninaiset uhkat edellyttävät kuitenkin jatkuvaa ja pitkäjänteistä kokonaisturvallisuuden kehittämistä. Ajassa kehittyvä ja kehitettävä kokonaisturvallisuus vahvistaa kestävää perustaa.

Turvallisuuskomitea suosittaa toimenpiteitä, jotka liittyvät kokonaisturvallisuuden toimintamalliin, kokonaisturvallisuuden johtamiseen, sotilaalliseen uhkaan varautumiseen, kansallisen ja kansainvälisen tason yhteyden varmistamiseen sekä yksilöiden rooliin turvallisuustoimijoina. Kokonaisturvallisuuden toimintamallin on vastattava toimintaympäristön, lainsäädännön ja rakenteiden muutokseen, minkä vuoksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa on päivitettävä säännöllisesti. Kokonaisturvallisuuden johtaminen puolestaan edellyttää kansallisesti yhteisiin skenaarioihin perustuvaa valmius- ja varautumissuunnittelua sekä säädösvalmistelun tarkastelua kokonaisuutena, ei erillisinä turvallisuushankkeina. Yhteiskunnan varautuminen sotilaalliseen uhkaan vaatii tarvittavien kansallisten ja kansainvälisten sotilaallisten ja siviilialojen toimien yhteensovittamista ja harjoittelua eri tasoilla. Kansallisen ja kansainvälisen tason yhteyden edistämiseksi on varmistettava, että EU:n sääntely ja ohjeistus huomioidaan ennakoiden ja johdonmukaisesti. Suomalaista kokonaisvaltaista varautumisajattelua tulee edistää niin EU:ssa kuin Natossa. Yksilöt ovat kokonaisturvallisuuden avaintoimijoita, minkä vuoksi kokonaisturvallisuusmallin mukaiset turvallisuustiedot ja -taidot tulee sisällyttää opetus-, koulutus- ja perehdytysohjelmiin. Yksilöiden ja eri kohderyhmien tavoittamiseksi on hyödynnettävä järjestöjen erityisosaamista.

Kokonaisturvallisuus on malli, joka kertoo vastuullisesti yhdessä lujitetusta kriisinkestävyydestä. Se on vakaan sekä toimivan ja kilpailukykyisen yhteiskunnan tae.  Luottamukseen ja yhteistyöhön perustuva kokonaisturvallisuus on Suomen vahvuus. Tämä tekee maastamme luotettavan liittolaisen ja houkuttelevan kumppanin myös investoinneille ja osaamisen viennille. Kokonaisturvallisuus on lupaus tuleville sukupolville.