Suomen varautumisessa on siirryttävä yksittäisten riskien tarkastelusta samanaikaisten, ketjuuntuvien ja toisiaan vahvistavien häiriöiden hallintaan. Kansallisella riskiarviolla on kiinteä yhteys yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan, jossa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista kuvataan kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin kautta.
2.11.2026 julkaistu päivitetty kansallinen riskiarvio korostaa häiriöiden ketjuuntumista sekä yhteiskunnan yleistä varautumista
Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn kansallisen riskiarvion. Kansallisessa riskiarviossa ennakoidaan äkillisiä tapahtumia, joilla olisi toteutuessaan laajaa kansallista merkitystä sekä arvioidaan niiden vaikutuksia yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Arvio luo perustan yhteiskunnan eri toimijoiden varautumiselle.
Suomi laatii kansallisen riskiarvion säännöllisesti. Edellinen arvio julkaistiin vuonna 2023. Kaikki EU-maat raportoivat säännöllisesti riskiarviosta Euroopan komissiolle. Nyt päivitetyssä kansallisessa riskiarviossa korostuvat esimerkiksi tiedon käytettävyyteen, työvoiman saatavuuteen, globaaleihin arvoketjuihin sekä teknologian kehitykseen liittyvät aspektit.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittelee kaikissa tilanteissa turvattavat yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja varautumisen keskeiset periaatteet, kun taas kansallinen riskiarvio kuvaa ne keskeiset uhat ja häiriötilanteet, jotka toteutuessaan vaikuttavat näihin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja kansallinen riskiarvio muodostavat näin keskeisen pohjan suomalaisen yhteiskunnan varautumiselle.