Kategoria: Ajankohtaista

Oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Turvallisuuskomitean sihteeristö ovat käynnistäneet hankkeen, jossa tavoitteena on lisätä puolueiden, viranomaisten ja kansalaisten tietoisuutta vaalivaikuttamisesta.

Demokratian kannalta luottamus vaalijärjestelmään on olennaista. Suomessa luottamus vaalijärjestelmään on korkealla tasolla. Vaalivaikuttamista tutkitaan ja siitä keskustellaan kansainvälisesti paljon. Ilmiö herättää myös huolta demokratian toimivuuden kannalta. Viranomaisten myös Suomessa tulee varautua ilmiöön osana vaalijärjestelmää ja siihen liittyviä varautumistoimia.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa luottamusta vaalijärjestelmään ja yhteiskunnan varautumiseen. Hankkeessa laaditaan vaalivaikuttamiseen varautumista tukeva, eri kohderyhmiä palveleva opetusaineisto. Hankkeessa koulutetaan eri kohderyhmiä vaalivaikuttamisesta ilmiönä sekä varautumiskeinoista.

Hankkeen keskeisinä kohderyhminä ovat poliittiset puolueet ja vaaliviranomaiset. Oikeusministeriö järjesti jo viime syksynä puolueille kaksi tilaisuutta vaalivaikuttamisesta.

Lisätietoja:

vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeusministeriö, puh. 0295 150 128, sähköposti etunimi.sukunimi@om.fi,

pääsihteeri Vesa Valtonen, turvallisuuskomitea, puh. 0295 140 700, sähköposti etunimi.sukunimi@turvallisuuskomitea.fi

Turvallisuuskomitea kokoontui vuoden 2018 viidenteen kokoukseensa maanantaina 11.6.2018. Kokouksessa hyväksyttiin Kyberturvallisuuden sanasto. Se on merkittävä apuväline niin kyberturvallisuusammattilaisille kuin muille aiheesta kiinnostuneille.

Turvallisuuskomitean sihteeristö ja Huoltovarmuuskeskus käynnistivät toukokuussa 2017 Sanastokeskuksen kanssa sanastoprojektin keskeisistä tietoturva- ja kyberturvallisuuden käsitteistä. Projektin tavoitteena oli selventää käsitteitä, yhdenmukaistaa suomenkielisiä termejä ja antaa niille vieraskielisiä vastineita. Projekti on ollut osa kyberstrategian toimeenpanoa ja sen on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus.

Turvallisuuskomitean sihteeristö ohjasi asiantuntijaryhmää, johon kuului 13 jäsentä eri organisaatioista. Ryhmä kokoontui kolmetoista kertaa ja virallisella lausuntokierroksella annettiin viisitoista lausuntoa. Lopputuloksena on kyberturvallisuuden sanasto, jossa on esitetty käsitekaaviona ja termeinä noin 80 eri aihepiiriin kuuluvan käsitteen tiedot.  Sanastoa ylläpidetään Sanastokeskuksen termipankissa ja sitä tullaan päivittämään tarpeen mukaan.

”Kyberturvallisuuden käsitteistö on osoittautunut parin vuosikymmenen aikana varsin vaihtelevaksi. Tilannetta on hankaloittanut kansainvälisen käsitteistön vaihtelevuus ja muutokset sekä niiden erilaiset käännös- ja käyttötavat, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Sauli Savisalo.

Kyberturvallisuuden merkityksen lisääntyessä on tärkeää yhtenäistää sitä koskevaa toimintaa. Sanaston luominen on tärkeää, jotta kyberturvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä ja asioista kyetään puhumaan samoilla termeillä. ”Yhteisellä käsitteistöllä varmistetaan se, että yksityiskohdissakin puhumme ja tarkoitamme samoja asioita. Näin seuraa yhteisen toiminnan tehokas lopputulos”, Savisalo summaa.

Sanasto helpottaa myös kotimaista tutkimusta ja avaa kybertoimintaympäristöä ihmisille. On tärkeää, että yhä useampi voi seurata kyberturvallisuuteen liittyvää keskustelua ja ymmärtää ilmiön viestinnässä usein käytettyjä termejä ja käsitteitä.

Lisätiedot:

Pääsihteeri Vesa Valtonen, Turvallisuuskomitean sihteeristö, 0295 140 700, vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi

Erikoistutkija Pentti Olin, Turvallisuuskomitean sihteeristö, 0295 140 704, pentti.olin@turvallisuuskomitea.fi

Kyberturvallisuuden sanasto Turvallisuuskomitean sivuilla

Säkerhetskommittén sammanträdde måndagen den 11 juni 2018 till sitt femte möte under år 2018. Vid mötet godkändes en ordlista om cybersäkerhet. Den är ett viktigt verktyg såväl för yrkesfolk inom cybersäkerheten som också för andra som är intresserade av ämnet.

Sekretariatet för säkerhetskommittén och Försörjningsberedskapscentralen inledde i maj 2017 tillsammans med Terminologicentralen ett termprojekt som gällde centrala begrepp inom it-säkerheten och cybersäkerheten. Målet med projektet var att klargöra begreppen, harmonisera de finska termerna och ge dem motsvarigheter på främmande språk. Projektet har utgjort en del av verkställigheten av cyberstrategin och det har finansierats av Försörjningsberedskapscentralen.

Sekretariatet för säkerhetskommittén styrde en sakkunniggrupp som hade 13 medlemmar från olika organisationer. Gruppen sammanträdde 13 gånger och under den officiella remissbehandlingen gavs 15 remissyttranden. Slutresultatet är en ordlista om cybersäkerheten, där uppgifter om cirka 80 begrepp som hör till olika temaområden presenteras i form av begreppsdiagram och termer.  Ordlistan upprätthålls i Terminologicentralens termbank och den kommer att uppdateras vid behov.

”Under de senaste decennierna har cybersäkerhetens begreppsapparat varit mycket varierande. Situationen har försvårats av att den internationella begreppsapparaten varierar och ändras samt olika sätt att översätta och använda begreppen”, berättar Sauli Savisalo, chef för infrastrukturavdelningen vid Försörjningsberedskapscentralen.

I takt med att cybersäkerheten ökar i betydelse är det viktigt att förenhetliga den verksamhet som gäller den. Det är viktigt att skapa en ordlista för att man ska kunna prata om de fenomen och saker som hänför sig till cybersäkerheten med samma termer. ”Med en gemensam begreppsapparat försäkrar vi oss om att vi också i detaljerna talar om och avser samma saker. På detta sätt ger den gemensamma verksamheten ett effektivt slutresultat”, summerar Savisalo.

Ordlistan underlättar också den inhemska forskningen och öppnar upp cyberomgivningen för vanligt folk. Det är viktigt att allt flera kan följa den diskussion som anknyter till cybersäkerheten och förstå de termer och begrepp som ofta används i kommunikationen om fenomenet.

Tilläggsinformation:

Generalsekreterare Vesa Valtonen, Säkerhetskommitténs sekretariat, 0295 140 700

vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi

Specialforskare Pentti Olin, Säkerhetskommitténs sekretariat, 0295 140 704

pentti.olin@turvallisuuskomitea.fi

Länk till Säkerhetskommitténs ordlista

Turvallisuuskomitea kokoontui vuoden 2018 viidenteen kokoukseensa maanantaina 11.6.2018. Kokouksen pääaiheina olivat kolmannen sektorin varautumistyö, turvallisuustutkimus sekä kybersanaston hyväksyminen.

Turvallisuuskomitealle pidettiin järjestöpuheenvuoro, jossa käsiteltiin kolmannen sektorin varautumistyötä. Järjestöt työskentelevät parhaillaan alueellisen varautumisen ja spontaanien vapaaehtoisten koordinoimiseen liittyvien kysymysten parissa.

Kokouksessa keskusteltiin turvallisuustutkimuksen tilasta, jonka todettiin olevan nykyisin varsin laajaa. Turvallisuustutkimus keskittyy kokonaisturvallisuuden aiheisiin ja tukee erityisesti viranomaisten toimintaa.

 Näiden lisäksi kokouksessa hyväksyttiin Kyberturvallisuuden sanasto. Se on merkittävä apuväline niin kyberturvallisuusammattilaisille kuin muille aiheesta kiinnostuneille. Sanasto helpottaa myös kotimaista tutkimusta ja avaa kybertoimintaympäristöä ihmisille.

Turvallisuuskomitea kokoontuu seuraavan kerran 10.9.2018.

Tiedote: Kansalaisten omatoiminen varautuminen vahvistaa kokonaisturvallisuutta

Turvallisuus on sekä oikeus että velvollisuus. Jokaisella on vastuu, ettei omalla toiminnallaan vaaranna toisten tai omaa turvallisuutta. Jokainen kansalainen voi suunnitelmallisella ja ennakoivalla toiminnalla parantaa omaa kestävyyttään häiriötilanteissa. Häiriötilanteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa, ainakin hetkellisesti, yhteiskunnan turvallisuutta. Jo lyhyt sähkökatkos lamaannuttaa mm. tietoliikenteen, kauppojen ja pankkien toiminnan sekä veden jakelun. Poikkeustilanteissa kaikkia välttämättömiä tarvikkeita ei ole usein saatavilla.

Varautuminen ja ennakointi ovat tärkeä osa jokaisen kansalaisen kykyä selviytyä yllättävistä poikkeustilanteista. Tavoitteena on, että ihmiset ja yhteisöt voisivat toimia mahdollisimman hyvin kaikissa tilanteissa. Vaihteleviin turvallisuustilainteisiin on syytä varautua oma-aloitteisesti. Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on asetettu yksittäisille ihmisille, yhteisöille ja viranomaisille, jotta nämä voisivat elinympäristössään ja toiminnassaan ehkäistä tulipaloja ja onnettomuuksia sekä varautua rajoittamaan ja torjumaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja ja seurauksia.

Oppaita omatoimiseen varautumiseen ja valmistautumiseen löytyy esimerkiksi:

SPEK:in Kotivara:  http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Onnettomuudet-ja-hairiotilanteet/Kotivara

Kodin turvaopas -sivustolle on koottu ohjeita arjen ja asumisen turvallisuuden parantamiseen ja onnettomuuksien ehkäisyyn erilaisissa häiriötilanteissa: http://www.kodinturvaopas.fi/

Marttojen sivuilta ohjeet elin- ja päivittäistarvikkeiden varaamisesta kotiin: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/kotivara/

Pelastustoimen tietoa väestönsuojelusta: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/ehkaise-palon-syttyminen/kokonaisturvallisuus/vaestonsuojelu

Turvallisuuskomitea kokoontui vuoden 2018 neljänteen kokoukseensa maanantaina 14.5.2018. Kokouksen pääaiheina olivat ilmastonmuutos, CBRNE-aseiden uhka-arvio ja reservipoliisihanke.

Turvallisuuskomitea käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen kokonaisturvallisuudelle, jossa varautumisen työkaluja ovat kansallinen riskiarvio ja ennakointiprosessi. Kokouksessa keskusteltiin ilmastonmuutosta hidastavista toimenpiteistä, muutokseen sopeuttavista toimista sekä ääri-ilmiöiden vahinkoihin reagoinnista.

Kokouksen toisena aiheena oli CBRNE-uhkien ja tilanteiden ennaltaehkäisyn ja valmiuden jatkuva parantaminen yhteiskunnan ja sen elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi.

Komitean jäsen Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen esitteli reservipoliisihankkeen nykytilannetta ja kehityskulkua.

Turvallisuuskomitea kokoontuu seuraavan kerran 11.6.2018.

Turvallisuuskomitea seuraa ja arvioi yhteiskunnan varautumista ja raportoi siitä vuosittain Tasavallan presidentille ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Valiokunta käsitteli raporttia 6.4.2018. Raportissa esitetään kaikkien ministeriöiden sekä Turvallisuuskomitean, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajien analyysit toimintaympäristön muutosten, varautumisen kehittymisen, häiriötilanteiden hallinnan ja resurssien näkökulmista. Raporttiin on lisätty uutena kokonaisuutena ennakointi. Arvion muodostama tilannekuva tukee kokonaisturvallisuuden kehittämistä.

Viime vuonna vältyttiin yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaavilta merkittäviltä häiriötilanteilta.  Yleiseen turvallisuudentunteeseen vaikuttaneet haasteellisimmat häiriötilanteet olivat Turussa elokuussa 2017 tapahtuneet puukotukset, joita tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina sekä niiden yrityksinä sekä sähköisiin palveluihin kohdistuneet useat tietoverkkohyökkäykset, erityisesti terveysalalla.

Kokonaisturvallisuutta kehitettiin päivittämällä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS). Strategian yleisen osan kirjoittaminen konseptiksi selkiyttää suomalaisen varautumisen mallin esittelyä kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi päivitettiin Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma. Hallinnonaloilla kehitettiin viranomaisten toimivaltuuksiin liittyvää lainsäädäntöä, laadittiin strategioita sekä toimeenpano-ohjelmia ja edistettiin käytännön yhteistoimintaa lukuisissa harjoituksissa.

Kuluvana vuotena varautumista kehitetään erityisesti kyberturvallisuuden johtamisen ja finanssialan varautumisen osalta.

Linkki tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksen tiedotteeseen.