Koulutushanke vaalivaikuttamisesta puolueille ja viranomaisille

Oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Turvallisuuskomitean sihteeristö ovat käynnistäneet hankkeen, jossa tavoitteena on lisätä puolueiden, viranomaisten ja kansalaisten tietoisuutta vaalivaikuttamisesta.

Demokratian kannalta luottamus vaalijärjestelmään on olennaista. Suomessa luottamus vaalijärjestelmään on korkealla tasolla. Vaalivaikuttamista tutkitaan ja siitä keskustellaan kansainvälisesti paljon. Ilmiö herättää myös huolta demokratian toimivuuden kannalta. Viranomaisten myös Suomessa tulee varautua ilmiöön osana vaalijärjestelmää ja siihen liittyviä varautumistoimia.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa luottamusta vaalijärjestelmään ja yhteiskunnan varautumiseen. Hankkeessa laaditaan vaalivaikuttamiseen varautumista tukeva, eri kohderyhmiä palveleva opetusaineisto. Hankkeessa koulutetaan eri kohderyhmiä vaalivaikuttamisesta ilmiönä sekä varautumiskeinoista.

Hankkeen keskeisinä kohderyhminä ovat poliittiset puolueet ja vaaliviranomaiset. Oikeusministeriö järjesti jo viime syksynä puolueille kaksi tilaisuutta vaalivaikuttamisesta.

Lisätietoja:

vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeusministeriö, puh. 0295 150 128, sähköposti etunimi.sukunimi@om.fi,

pääsihteeri Vesa Valtonen, turvallisuuskomitea, puh. 0295 140 700, sähköposti etunimi.sukunimi@turvallisuuskomitea.fi

Tiedote: Kyberturvallisuuden sanasto nyt kaikkien saatavilla

Turvallisuuskomitea kokoontui vuoden 2018 viidenteen kokoukseensa maanantaina 11.6.2018. Kokouksessa hyväksyttiin Kyberturvallisuuden sanasto. Se on merkittävä apuväline niin kyberturvallisuusammattilaisille kuin muille aiheesta kiinnostuneille.

Turvallisuuskomitean sihteeristö ja Huoltovarmuuskeskus käynnistivät toukokuussa 2017 Sanastokeskuksen kanssa sanastoprojektin keskeisistä tietoturva- ja kyberturvallisuuden käsitteistä. Projektin tavoitteena oli selventää käsitteitä, yhdenmukaistaa suomenkielisiä termejä ja antaa niille vieraskielisiä vastineita. Projekti on ollut osa kyberstrategian toimeenpanoa ja sen on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus.

Turvallisuuskomitean sihteeristö ohjasi asiantuntijaryhmää, johon kuului 13 jäsentä eri organisaatioista. Ryhmä kokoontui kolmetoista kertaa ja virallisella lausuntokierroksella annettiin viisitoista lausuntoa. Lopputuloksena on kyberturvallisuuden sanasto, jossa on esitetty käsitekaaviona ja termeinä noin 80 eri aihepiiriin kuuluvan käsitteen tiedot.  Sanastoa ylläpidetään Sanastokeskuksen termipankissa ja sitä tullaan päivittämään tarpeen mukaan.

”Kyberturvallisuuden käsitteistö on osoittautunut parin vuosikymmenen aikana varsin vaihtelevaksi. Tilannetta on hankaloittanut kansainvälisen käsitteistön vaihtelevuus ja muutokset sekä niiden erilaiset käännös- ja käyttötavat, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Sauli Savisalo.

Kyberturvallisuuden merkityksen lisääntyessä on tärkeää yhtenäistää sitä koskevaa toimintaa. Sanaston luominen on tärkeää, jotta kyberturvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä ja asioista kyetään puhumaan samoilla termeillä. ”Yhteisellä käsitteistöllä varmistetaan se, että yksityiskohdissakin puhumme ja tarkoitamme samoja asioita. Näin seuraa yhteisen toiminnan tehokas lopputulos”, Savisalo summaa.

Sanasto helpottaa myös kotimaista tutkimusta ja avaa kybertoimintaympäristöä ihmisille. On tärkeää, että yhä useampi voi seurata kyberturvallisuuteen liittyvää keskustelua ja ymmärtää ilmiön viestinnässä usein käytettyjä termejä ja käsitteitä.

Lisätiedot:

Pääsihteeri Vesa Valtonen, Turvallisuuskomitean sihteeristö, 0295 140 700, vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi

Erikoistutkija Pentti Olin, Turvallisuuskomitean sihteeristö, 0295 140 704, pentti.olin@turvallisuuskomitea.fi

 

Kyberturvallisuuden sanasto Turvallisuuskomitean sivuilla

 

 

 

Pressmeddelande: En ordlista om cybersäkerhet finns nu tillgänglig för alla

Säkerhetskommittén sammanträdde måndagen den 11 juni 2018 till sitt femte möte under år 2018. Vid mötet godkändes en ordlista om cybersäkerhet. Den är ett viktigt verktyg såväl för yrkesfolk inom cybersäkerheten som också för andra som är intresserade av ämnet.

Sekretariatet för säkerhetskommittén och Försörjningsberedskapscentralen inledde i maj 2017 tillsammans med Terminologicentralen ett termprojekt som gällde centrala begrepp inom it-säkerheten och cybersäkerheten. Målet med projektet var att klargöra begreppen, harmonisera de finska termerna och ge dem motsvarigheter på främmande språk. Projektet har utgjort en del av verkställigheten av cyberstrategin och det har finansierats av Försörjningsberedskapscentralen.

Sekretariatet för säkerhetskommittén styrde en sakkunniggrupp som hade 13 medlemmar från olika organisationer. Gruppen sammanträdde 13 gånger och under den officiella remissbehandlingen gavs 15 remissyttranden. Slutresultatet är en ordlista om cybersäkerheten, där uppgifter om cirka 80 begrepp som hör till olika temaområden presenteras i form av begreppsdiagram och termer.  Ordlistan upprätthålls i Terminologicentralens termbank och den kommer att uppdateras vid behov.

”Under de senaste decennierna har cybersäkerhetens begreppsapparat varit mycket varierande. Situationen har försvårats av att den internationella begreppsapparaten varierar och ändras samt olika sätt att översätta och använda begreppen”, berättar Sauli Savisalo, chef för infrastrukturavdelningen vid Försörjningsberedskapscentralen.

I takt med att cybersäkerheten ökar i betydelse är det viktigt att förenhetliga den verksamhet som gäller den. Det är viktigt att skapa en ordlista för att man ska kunna prata om de fenomen och saker som hänför sig till cybersäkerheten med samma termer. ”Med en gemensam begreppsapparat försäkrar vi oss om att vi också i detaljerna talar om och avser samma saker. På detta sätt ger den gemensamma verksamheten ett effektivt slutresultat”, summerar Savisalo.

Ordlistan underlättar också den inhemska forskningen och öppnar upp cyberomgivningen för vanligt folk. Det är viktigt att allt flera kan följa den diskussion som anknyter till cybersäkerheten och förstå de termer och begrepp som ofta används i kommunikationen om fenomenet.

Tilläggsinformation:

Generalsekreterare Vesa Valtonen, Säkerhetskommitténs sekretariat, 0295 140 700

vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi

Specialforskare Pentti Olin, Säkerhetskommitténs sekretariat, 0295 140 704

pentti.olin@turvallisuuskomitea.fi

 

Länk till Säkerhetskommitténs ordlista

 

 

Kyberturvallisuuden sanasto

Kyberturvallisuuteen liittyvien käsitteiden määrittely on olennainen osa alan kehitystä ja siitä viestimistä niin suurelle yleisölle kuin asiantuntijoiden kesken. Käsitteiden määrittelyä tarvitaan sekä kansallista, että kansainvälistä viestintää varten.

Kokonaisturvallisuuden sanastossa (TSK 50) on määritelty joitakin kyberturvallisuuteen liittyviä käsitteitä, ja myös Suomen kyberturvallisuusstrategiassa (valtioneuvoston periaatepäätös 24.1.2013) annetaan muutamien keskeisten kyberturvallisuus- ja tietoturvakäsitteiden määritelmät. Lisäksi eri organisaatiot ovat laatineet aiheeseen liittyviä sanastoja, mutta laajaa suomenkielistä kyberturvallisuussanastoa ei ole aiemmin julkaistu.

Turvallisuuskomitean sihteeristö ja Huoltovarmuuskeskus käynnistivät Sanastokeskus TSK:n kanssa toukokuussa 2017 projektin, jonka tavoitteena oli koota sanasto, joka selvittää keskeisten kyberturvallisuus- ja tietoturvakäsitteiden sisällöt ja antaa tarvittavat suositukset suomenkielisestä termistöstä. Sanastoprojekti oli samalla osa Suomen kansallisen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa.

Projektin tuloksena syntyneessä Kyberturvallisuuden sanastossa (TSK 52) on esitetty termitietueina ja käsitekaavioina noin 70:n aihepiiriin kuuluvan käsitteen tiedot. Koska kyberturvallisuuteen liittyy tiiviisti tietoturva, on sanastoon sisällytetty myös keskeisiä tietoturvakäsitteitä. Käsitteiden sisältö on kuvattu määritelmien ja niitä täydentävien lisätietojen avulla. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla. Lisäksi termeille annetaan vastineet ruotsin ja englannin kielillä.

Kyberturvallisuuden sanaston tavoitteena on selventää käsitteitä, yhdenmukaistaa termejä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen kielen käsitteille ja helpottaa alalla työskentelevien tai muuten kyberturvallisuuden kanssa tekemisiin tulevien työtä. Sanasto on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa opetustoiminnassa, kansainvälisen yhteistyön tukena ja käytännön varautumistyössä.

Kyberturvallisuuden sanasto on toteutettu yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Sanastotyötä on ohjannut Turvallisuuskomitean sihteeristö ja sen rahoituksesta on vastannut Huoltovarmuuskeskus.

Lataa Kyberturvallisuuden sanasto tästä: Kyberturvallisuuden sanasto

 

 

Tiedote: Turvallisuuskomitean kokous 11.6.2018

Turvallisuuskomitea kokoontui vuoden 2018 viidenteen kokoukseensa maanantaina 11.6.2018. Kokouksen pääaiheina olivat kolmannen sektorin varautumistyö, turvallisuustutkimus sekä kybersanaston hyväksyminen.

Turvallisuuskomitealle pidettiin järjestöpuheenvuoro, jossa käsiteltiin kolmannen sektorin varautumistyötä. Järjestöt työskentelevät parhaillaan alueellisen varautumisen ja spontaanien vapaaehtoisten koordinoimiseen liittyvien kysymysten parissa.

Kokouksessa keskusteltiin turvallisuustutkimuksen tilasta, jonka todettiin olevan nykyisin varsin laajaa. Turvallisuustutkimus keskittyy kokonaisturvallisuuden aiheisiin ja tukee erityisesti viranomaisten toimintaa.

 Näiden lisäksi kokouksessa hyväksyttiin Kyberturvallisuuden sanasto. Se on merkittävä apuväline niin kyberturvallisuusammattilaisille kuin muille aiheesta kiinnostuneille. Sanasto helpottaa myös kotimaista tutkimusta ja avaa kybertoimintaympäristöä ihmisille.

Turvallisuuskomitea kokoontuu seuraavan kerran 10.9.2018.

Turvallista tänään, huominen huolettaa

Suomi on eri tutkimusten mukaan maailman vakain, vapain ja turvallisin valtio. Meillä on paras hallinto, eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja riippumattomin oikeuslaitos. Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat.

Poliisin tietoon tulleet rikokset ovat laskeneet useita vuosia peräkkäin. Kyseessä on laajempi länsimainen ilmiö. Katuturvallisuus on parempi kuin koskaan tällä vuosituhannella ja poliisin toimintavalmiusajat ovat säilyneet keskimäärin tyydyttävinä. Erot eri puolilla maata ovat kuitenkin huomattavia.

Suomi on siis edelleen turvallinen maa asua, elää ja yrittää. Sisäisen turvallisuuden strategia maalaa kuitenkin kuvan, jossa tilanne saattaa hyvinkin muuttua. Arvot sirpaloituvat ja yhteiskunta moniarvoistuu. Sukupolvien väliset erot elämäntavoissa kasvavat.

Arjen toistuvat turvallisuusongelmat kasautuvat kapealle joukolle. Suurin uhkamme onkin eriarvoistuminen ja syrjäytyminen. Esimerkiksi alle viisi prosenttia väestöstä tekee yli puolet kaikista rikoksista ja 10 prosenttia kokee yli kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta. Rikosten uhrit ja tekijät ovat usein samoja. Roolit toistuvat pitkin elämän eri tilanteita ja vaiheita.

 

Toimintaympäristössä suurin muutos sitten sotien

Turvallisuusympäristömme on muuttunut radikaalimmin kuin koskaan sitten sotien. Se on monimutkaisempi ja muutokset voivat olla erittäin nopeita. Täsmällisten ennusteiden laatiminen edes verrattain lyhyellä aikavälillä on vaikeaa.

Epävarmuutta ovat tuoneet niin Itämeren jännittynyt tilanne, kansainvälinen voimapolitiikka, maahanmuutto kuin eurooppalainen uusimuotoinen terrorismi.

Viimeisin on edellyttänyt Euroopassa turvallisuusviranomaisilta vastatoimia, joita voidaan pitää luonteeltaan sotilaallisina. Pariisissa terrorismista epäiltyjen kiinniotossa ammuttiin arviolta 5000 laukausta. Se on todennäköisesti enemmän kuin mitä suomalainen poliisi on ampunut tehtävillä koko itsenäisyyden aikana.

Hybridiuhille on leimallista epäsymmetriset ja tarkoitusperältään tietoisesti peitellyt toimet, jotka saatetaan kohdentaa alueille, joissa ei ole aivan selvää kenelle vastatoimet kuuluvat. Kyberissä puolestaan rikokset, rikolliset ja rikoshyöty liikkuvat valonnopeudella yli valtiorajojen.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen raja hämärtyy. Viranomaisten välisen yhteistyön merkitys korostuu. Tarvitaan uudenlaista osaamista, tiedonvaihtoa ja yhteistä tilannekuvaa.

 

Suorituskyky perustuu pitkälti henkilöstömäärään

Samaan aikaan Suomen talouden tila haastaa julkishallinnon ja palveluita pitää virtaviivaistaa. Poliisin määrä on laskenut tällä vuosikymmenellä 8000:sta 7150:een.

Toisaalta lainsäädäntö on jossain määrin lisännyt tehtäväsidonnaisuuksia myös perinteisillä poliisitehtävillä. Esimerkkinä voin mainita kahden varkaudesta epäillyn henkilön kiinnioton. Kenttäpartio teki tapahtumasta yhdeksän eri asiakirjaa. Aikaa kului 2 tuntia. Lisäksi 1,5 tuntia kului kiinniotettujen kuljetuksiin.

Uudet ilmiöt ja uusi lainsäädäntö yhdistettynä vähempään väkeen ovat johtaneet siihen, että lähes kaikkea poliisitoimintaa on jouduttu sopeuttamaan ja asettamaan tärkeysjärjestykseen. Vaikuttavuutta on viritetty myös digitalisaation avulla ja hallintorakennetta keventämällä. Venymisen lakipiste on saavutettu, ja toisaalta tulevaisuuden kehittämishankkeita on jouduttu karsimaan kovalla kädellä.

Keskeisin palvelukykyyn vaikuttava tekijä on henkilöstömäärä, oli kyse sitten toimintavalmiusajasta tai rikosten selvittämisestä. Tekeviä käsiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Olemme olleet useamman kerran tilanteessa, jossa voimavarat on viritetty äärimmilleen, eikä särkymisvaraa ole enää ollut.

Poliisin kannalta on erityisen tärkeää, että kansalaisten odotukset vastaavat todellisuutta. Jos poliisin kykyyn ei luoteta, niin oikeus otetaan helposti omiin käsiin. Jos siihen taas turvataan liikaa, saatetaan laiminlyödä omat ennalta ehkäisevät toimet, kuten esimerkiksi omaisuuden suojaus tai epäilyttävistä havainnoista ilmoittaminen.

 

Tehoa toimivaltuuksilla, voimaa uusilla varusteilla 

Meidän virassa olevien velvollisuutena on pitää huoli siitä, että olemme varautuneet kaikkeen mahdolliseen – ja jopa mahdottomaan. Yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden tunteen perustana ovat olosuhteita vastaava suorituskyky, valmius ja lainsäädäntö. Vain siten kykenemme myös jatkossa turvaamaan kaikkia, kaikkina aikoina.

Valmiutta vaativien erityistilanteiden hoitamiseen on kehitetty systemaattisesti vuosien ajan, erityisesti terrorismintorjuntaan osoitetulla lisärahoituksella. Hankimme parempaa omasuojaa ja uusia voimankäyttövälineitä.

Uusi tilanne edellyttää myös uusia toimivaltuuksia, oli kyse sitten tiedustelulaeista tai poliisin henkilötietolaista. Lainsäädäntö rajoittaa merkittävästi viranomaisella jo nyt olevan tiedon käsittelyä ja yhdistämistä. Esimerkiksi ulkomaalaislain perusteella otettuja sormenjälkiä ei voida käyttää vakavien rikosten torjunnassa, puhumattakaan passien sormenjäljistä tai biometriatiedoista.

Poliisin on edelleen vaikea saada joissain tapauksissa tietoa sosiaali- ja terveysviranomaisilta. Tiedonvaihtoa hankaloittavat kulttuuriset tai lainsäädännölliset esteet tulee purkaa.

Normaaliolojen äärimmäisiä tilanteita varten olemme esittäneet reservipoliisin perustamista. Sen käyttöönotosta päättäisi aina valtioneuvosto.

Järjestelmä edellyttäisi erillistä rahoitusta sekä mahdollisuutta aseistaa tietyissä tehtävissä toimivia reservipoliiseja, sekä harjoittaa heitä poliisin omin toimin.

Lopuksi on muistettava, että yleinen järjestys ja turvallisuus ovat järjestäytyneen ja demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Sen turvaaminen edellyttää yhteisiä ponnisteluja kokonaisturvallisuuden kaikilta toimijoilta. Poliisin rooli on olla sisäisen turvallisuuden luotettava ammattilainen ja siten kaikkien aikojen turvaaja.

 

Seppo Kolehmainen

poliisiylijohtaja

Tiedote: Kansalaisten omatoiminen varautuminen vahvistaa kokonaisturvallisuutta

Tiedote: Kansalaisten omatoiminen varautuminen vahvistaa kokonaisturvallisuutta

Turvallisuus on sekä oikeus että velvollisuus. Jokaisella on vastuu, ettei omalla toiminnallaan vaaranna toisten tai omaa turvallisuutta. Jokainen kansalainen voi suunnitelmallisella ja ennakoivalla toiminnalla parantaa omaa kestävyyttään häiriötilanteissa. Häiriötilanteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa, ainakin hetkellisesti, yhteiskunnan turvallisuutta. Jo lyhyt sähkökatkos lamaannuttaa mm. tietoliikenteen, kauppojen ja pankkien toiminnan sekä veden jakelun. Poikkeustilanteissa kaikkia välttämättömiä tarvikkeita ei ole usein saatavilla.

Varautuminen ja ennakointi ovat tärkeä osa jokaisen kansalaisen kykyä selviytyä yllättävistä poikkeustilanteista. Tavoitteena on, että ihmiset ja yhteisöt voisivat toimia mahdollisimman hyvin kaikissa tilanteissa. Vaihteleviin turvallisuustilainteisiin on syytä varautua oma-aloitteisesti. Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on asetettu yksittäisille ihmisille, yhteisöille ja viranomaisille, jotta nämä voisivat elinympäristössään ja toiminnassaan ehkäistä tulipaloja ja onnettomuuksia sekä varautua rajoittamaan ja torjumaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja ja seurauksia.

Oppaita omatoimiseen varautumiseen ja valmistautumiseen löytyy esimerkiksi:

SPEK:in Kotivara:  http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Onnettomuudet-ja-hairiotilanteet/Kotivara

Kodin turvaopas -sivustolle on koottu ohjeita arjen ja asumisen turvallisuuden parantamiseen ja onnettomuuksien ehkäisyyn erilaisissa häiriötilanteissa: http://www.kodinturvaopas.fi/

Marttojen sivuilta ohjeet elin- ja päivittäistarvikkeiden varaamisesta kotiin: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/kotivara/

Pelastustoimen tietoa väestönsuojelusta: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/ehkaise-palon-syttyminen/kokonaisturvallisuus/vaestonsuojelu

 

Tiedote: Tuore vertailu nostaa Suomen kyberturvallisuuden kansainväliseen kärkeen.

8.5. järjestetyssä Turvallisuuskomitean Kyberverstaassa tarkasteltiin Suomen kyberturvallisuuden tilaa niin kansallisesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta.

Viron E-Governance Academyn Kansallisen kyberturvallisuusohjelman johtaja Raul Rikk esitteli Viron ulkoministeriön kanssa yhteistyössä kehitettyä National Cyber Security Index (NCSI) -mittaristoa. Indeksi mittaa erityisesti kansallista varautumista kyberhyökkäyksiin ja suhteuttaa varautumisen tason maan digitalisaation tasoon. Vertailussa on tällä hetkellä mukana 97 maata, joista Suomi on sijalla kaksi. Vertailuun on tulossa kaiken aikaa lisää maita.

Indeksiin voi tutustua tästä: http://ncsi.ega.ee/

Kyberverstaassa tarkasteltiin myös Suomen kyberturvallisuuden tilaa kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman näkökulmasta. Puolen vuoden aikana 22:sta toimenpiteestä moni on edistynyt ja yksi ehtinyt valmiiksi asti. Valmistunut toimenpide on oikeusministeriön selvitys sähköisestä äänestämisestä.

Selvityksen voi lukea täältä: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/281c16de-87a0-4d48-a654-527ea93aec70/40e845f9-de05-4127-8ff5-7f052c90dc1c/RAPORTTI_20171219234502.pdf

Professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta esitteli huhtikuussa julkaistua Valtioneuvoston Kyberturvallisuuden strateginen johtaminen Suomessa-raporttia. Raportissa laadittiin toimenpide-ehdotuksia yhteiskunnan ja julkisen hallinnon strategisen kyberturvallisuuden johtamiseen, kybertoimintaympäristön laajojen häiriötilanteiden hallintaan sekä kyberturvallisuuden tilan mittaamiseen. Raportin suositukset ja havainnot otetaan huomioon esimerkiksi uuden kyberturvallisuusstrategian laatimisessa.

Linkki raporttiin: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25703

VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku Väestörekisterikeskuksesta esitteli keskeisiä valtiovarainministeriön keräämien, VAHTIn toteuttamien kyselyiden ja mittareiden havaintoja. Yli 90% vastaajista pitää organisaationsa tietoturvallisuutta hyvin toteutuneena. Henkilöstön ja johdon tietoturvabarometrin osalta on havaittavissa laskua siinä, kuinka turvallisena henkilöstö tuntee toimintansa digitaalisessa toimintaympäristössä. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneet tieto- ja kyberturvapoikkeamat ja kokonaisuuteen liittyvä näkyvä globaali uutisointi heijastuvat siten käytetyissä mittareissa.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Pentti Olin, Turvallisuuskomitean sihteeristö, pentti.olin@turvallisuuskomitea.fi

Tiedote: Turvallisuuskomitean kokous 14.5.2018

Turvallisuuskomitea kokoontui vuoden 2018 neljänteen kokoukseensa maanantaina 14.5.2018. Kokouksen pääaiheina olivat ilmastonmuutos, CBRNE-aseiden uhka-arvio ja reservipoliisihanke.

Turvallisuuskomitea käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen kokonaisturvallisuudelle, jossa varautumisen työkaluja ovat kansallinen riskiarvio ja ennakointiprosessi. Kokouksessa keskusteltiin ilmastonmuutosta hidastavista toimenpiteistä, muutokseen sopeuttavista toimista sekä ääri-ilmiöiden vahinkoihin reagoinnista.

Kokouksen toisena aiheena oli CBRNE-uhkien ja tilanteiden ennaltaehkäisyn ja valmiuden jatkuva parantaminen yhteiskunnan ja sen elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi.

Komitean jäsen Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen esitteli reservipoliisihankkeen nykytilannetta ja kehityskulkua.

Turvallisuuskomitea kokoontuu seuraavan kerran 11.6.2018.