Turvallisuuskomitean puheenjohtaja Juusti: Suomalaisen varautumisen vahvuus on yhteistyö

Turvallisuuskomitean puheenjohtaja Jukka Juusti valmisti maanpuolustuskurssilaisia tuleviin viikkoihin puhumalla kurssin avajaisissa suomalaisesta kokonaisturvallisuudesta.

221. maanpuolustuskurssi alkoi 6. maaliskuuta Helsingissä.

”Juhlimme tänä vuonna satavuotiasta Suomea ja samalla maamme parhaita ominaisuuksia, kuten oikeusvaltioperiaatetta, yhdessä tekemistä ja turvallisuutta. Ne tuntuvat arjen keskellä itsestäänselvyyksiltä, mutta käytännössä ne ovat välttämättömiä yhteiskunnan turvallisuuden, varautumisen ja valmiuden rakentamisessa. Eri toimintoja yhteensovitetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, joka on toimiva ja kustannustehokas malli.”

Kokonaisturvallisuuden periaatteet on määritetty yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Vuodelta 2010 olevaa strategiaa päivitetään nyt, jotta Suomi pystyy vastaamaan paremmin pidemmän aikavälin muutoksiin. Päivityksen keskeisin tavoite on kuvata kokonaisturvallisuuden toimintamalli ymmärrettävästi.

Vaikka Suomen viranomaisjohtoinen kriisijohtamismalli ei sinänsä tarvitse päivitystä, erityisesti eri toimialoja yhdistävissä asioissa pitää pohtia yksityiskohtaisemmin sitä, kenellä on johtamisvastuu missäkin tilanteessa. Esimerkiksi hybridivaikuttamisen uhka ja kybertoimintaympäristö korostavat yhteistyötä ja varautumisen yhteensovittamisen tärkeyttä.

”Säännöllinen arviointi tuottaa yhteistä tilannekuvaa, jossa esimerkiksi hybridivaikuttamisen tunnistaminen on mahdollista.”

Hybridiuhkiin varautuminen ja niiden torjunta edellyttävätkin yhteiskunnan kaikilta osapuolilta entistä nopeampaa, läpinäkyvämpää ja paremmin koordinoitua toimintaa. Puheensa lopuksi Juusti korosti, että maanpuolustuskurssin kaltaiset yhteistyöfoorumit palvelevat tätä tarkoitusta, sillä niissä on mahdollista jakaa tietoa, oppia uutta ja rakentaa luottamusta verkostoitumisen myötä.

Puhe kokonaisuudessaan: http://turvallisuuskomitea.fi/index.php/fi/ajankohtaista/108-turvallisuuskomitean-puheenjohtaja-jukka-juustin-puhe-maanpuolustuskurssin-avajaisissa-6-3-2017

Tiedote: Turvallisuuskomitea järjesti hybriditurvallisuustutkimuksen seminaarin

Turvallisuuskomitea järjesti torstaina 15.2. hybriditurvallisuustutkimuksen seminaarin Helsingissä, joka keräsi paikalle yli sata osallistujaa.

Hybriditurvallisuustutkimuksen seminaarissa esiteltiin alan suomalaista tutkimuskenttää ja verkostoiduttiin tutkimuksen tuottajien ja soveltajien kesken. Seminaariin osallistui valtionhallinnon, akatemian ja elinkeinoelämän edustajia. Osallistujat kuulivat alustuksia alan tuoreesta tutkimuksesta, jonka jälkeen alan asiantuntijat kävivät paneelikeskustelua tutkimustulosten hyödyntämisestä hybriditurvallisuustyössä.

Tiedote: Turvallisuuskomitean kokous 12.2.2018

Turvallisuuskomitea kokoontui vuoden 2018 ensimmäiseen kokoukseensa maanantaina 12.2.2018. Kokouksen pääaiheina olivat julkishallinnon digitaalisen turvallisuuden tila ja Yhteiskunnan turvallisuus 2017- raportin käsittely.

VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku alusti Turvallisuuskomitean jäsenille julkishallinnon digitaalisen turvallisuuden tilasta. VAHTI on valtiovarainministeriön asettama julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä, joka toimii julkishallinnon digitalisaation ja digitaalisen turvallisuuden kehittämisen, sekä ohjauksesta vastaavien organisaatioiden yhteistyö-, valmistelu- ja koordinaatioelimenä.

Pääsihteeri Rousku totesi, että julkishallinnon työntekijöiden luottamus tietoturvallisuuteen on VAHTI:n toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan heikentynyt. Valtaosa tuloksista osoittaa sen, että erilaiset toimintaympäristön muutokset tulevat aiheuttamaan jatkossa yhä enemmän häiriöitä meille niin ICT-palvelutuotannon, kuin tieto- ja kyberturvallisuuspoikkeamien kautta. Valtiovarainministeriö on käynnistämässä julkishallinnon digitaalisen turvallisuuden kehittämisohjelman, jonka avulla varaudutaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja kehitetään laaja-alaisesti digitaalista turvallisuutta.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen esitteli luonnoksen Yhteiskunnan turvallisuus 2017- raportista, joka on katsaus yhteiskuntamme varautumisen tilasta vuonna 2017.

Turvallisuuskomitea kokoontuu seuraavan kerran 12.3.2018.

Turvallisuuskomitean vuoden 2016 ensimmäinen kokous

Turvallisuuskomitea kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 8.2.2016. Kokous oli myös puheenjohtaja Jukka Juustin ensimmäinen.

Hahmotelleessaan Turvallisuuskomitean lähiaikojen haasteita Juusti painotti, että Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittäminen vuoden 2016 aikana on Turvallisuuskomitean keskeinen tehtävä, ja päivitystyössä on huomioitava valtioneuvoston selonteot.

Kokouksen asialistalla oli muun muassa järjestöyhteistyön parantaminen ja järjestöjen rooli kokonaisturvallisuudessa. Kokouksessa todettiin, että viranomaisten ja järjestöjen varautumiseen liittyvää yhteistyötä tulee edelleen tiivistää.

Lisäksi Turvallisuuskomitea päätti kutsua Suojelupoliisin päällikön Turvallisuuskomitean tilapäiseksi asiantuntijaksi. Komitea sai myös turvallisuustutkimuksen tilannekatsauksen.

Kyberturvallisuusfoorumi järjestettiin toista kertaa

Turvallisuuskomitea järjesti toista kertaa kansallisen Kyberturvallisuusfoorumin torstaina 1.2.2018.

Turvallisuuskomitea järjesti toista kertaa kansallisen Kyberturvallisuusfoorumin torstaina 1.2.2018. Tilaisuudessa Turvallisuuskomitean jäsenet ja elinkeinoelämän keskeiset ICT-vaikuttajat sekä suomalaiset alan tutkijat keskustelivat kyberturvallisuuden edistämisestä.

”Kyberfoorumi mahdollistaa kriittisen keskustelun elinkeinoelämän, tutkijoiden ja julkishallinnon edustajien kesken. Kyberturvallisuus on erottamaton osa digitalisaatiota ja sen merkitys yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle on keskeinen”, toteaa pääsihteeri Vesa Valtonen.

Kyberturvallisuusfoorumi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Se on osa kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmaa. Viime vuonna julkaistussa toimeenpano-ohjelmassa asetettiin 22 toimenpidettä, joiden tarkoituksena on edistää Suomen kyberturvallisuutta. Toimenpiteillä kehitetään kyberuhkiin varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa sekä mahdollistetaan Suomen asema kyberturvallisuuden kärkimaiden joukossa.

Lisätietoja kyberfoorumista antavat:

Pääsihteeri Vesa Valtonen
Turvallisuuskomitean sihteeristö
vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi
0295 140 700

Erikoistutkija Pentti Olin
Turvallisuuskomitean sihteeristö
pentti.olin@turvallisuuskomitea.fi
0295 140 704

Toimeenpano-ohjelma 2017-2020 final

Tiedote: Turvallisuuskomitean kokous 11.12.2017

Turvallisuuskomitea kokoontui 11.12. vuoden viimeiseen kokoukseensa.

Turvallisuuskomitea käsitteli kokouksessaan CBRNE-strategian. CBRNE-uhalla tarkoitetaan kemiallisista aineista (C), biologisista taudinaiheuttajista (B), radioaktiivisista aineista (R) ja ydinaseista (N) sekä räjähteistä (E) sekä näitä koskevan tietotaidon väärinkäytöstä johtuvia vaaratilanteita.Sisäministeriö asetti 2.2.2015 CBRNE-strategiatyöryhmän laatimaan Suomen kansallisen CBRNE-strategian, jonka tavoitteena on CBRNE-uhkien ja tilanteiden ennaltaehkäisyn ja valmiuden jatkuva parantaminen yhteiskunnan ja sen elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Strategiassa kuvataan nykytila, keskeisten CBRNE-toimijoiden tehtävät ja vastuut. Strategiassa esitetään myös tärkeimmät kehittämiskohteet. CBRNE –asioita seurataan Turvallisuuskomitean tulevissa kokouksissa.

Lisäksi kokouksessa käsiteltiin kuluneen vuoden toimintakooste ja tulevan vuoden toimintasuunnitelma. Kuluneena vuonna merkittävä työ tehtiin yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittämisessä. Tuore YTS 2017 hyväksyttiin marraskuun alussa valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Toinen merkittävä tuotos oli kyberturvallisuuden toimeenpano-ohjelma. Turvallisuuskomitean sihteeristö myös luennoi vuoden aikana ahkerasti kokonaisturvallisuudesta, yhteensä noin 500 ulkomaiselle ja 5000 kotimaiselle kuulijalle.

Tulevan vuoden merkittäviin tehtäviin kuuluu Yhteiskunnan turvallisuusstrategian seuranta. Tuleviin tapahtumiin lukeutuvat muun muassa SuomiAreena Porissa, Kokonaisturvallisuuden messut Lahdessa sekä Hamina Tattoo Haminassa.

Turvallisuuskomitea kokoontuu seuraavan kerran helmikuussa 2018.

YTS 2017 esiteltiin 7.11. Sanomatalolla

Päivitetty yhteiskunnan turvallisuusstrategia esiteltiin Sanomatalon Mediatorilla.

Tilaisuudessa puhujina olivat pääsihteeri Vesa Valtonen (Turvallisuuskomitean sihteeristö), valtiosihteeri Paula Lehtomäki (Valtioneuvoston kanslia), pääsihteeri Marianne Heikkilä (Marttaliitto), puheenjohtaja Ole Johansson (Huoltovarmuusneuvosto), turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen (Lappeenrannan kaupunki) ja kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee (Sosiaali- ja terveysministeriö).

 
Valtiosihteeri Paula Lehtomäki korosti puheenvuorossaan henkisen kriisinkestävyyden merkitystä kokonaisturvallisuudessa. ©Emma Raivio

 
 
Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilän mukaan järjestöt ovat tärkeitä kokonaisturvallisuuden edistäjiä erityisesti siksi, että ne ovat lähellä kansalaisten arkea.
©Emma Raivio

Ohessa videotallenne tilaisuudesta. Tallenteen lopussa esitettävä video: Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd.

Tiedote: Turvallisuuskomitea hyödyntää asiantuntijaverkostoja ennakoivassa varautumisessa

Viikonlopun aikana on esitetty mediassa Turvallisuuskomitean toimintaa koskevia otsikoita ja viitattu Turvallisuuskomitean ”raporttiin”.

Helsingin Sanomat halusi tehdä jutun hybridivaikuttamisen asiantuntijaryhmän työstä ja käyttää esimerkkinä muistiota mahdollisesta vaaleihin vaikuttamisesta. Turvallisuuskomitean sihteeristö luovutti muistion, koska sen sisällössä ei ole arviomme mukaan mitään salaista.

Mediassa on viitattu raporttiin. Kyseessä on kuitenkin ”työpaperi”, kokoelma asiantuntijoiden näkökulmista, joita Turvallisuuskomitea hyödyntää viranomaisarviossaan. Asiantuntija-arvioita käsitellään osana vuosittain laadittavaa Yhteiskunnan turvallisuusraporttia, joka esitellään tasavallan presidentille ja ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle.

Asiantuntijaverkosto on yksi työkaluistamme ennakoivan varautumisen edistämisessä, joka perustuu asetuksessa määriteltyihin Turvallisuuskomitean tehtäviin. Asiantuntijaryhmässä on viranomaisten lisäksi mm. tutkijoita, elinkeinoelämän edustajia ja toimittajia. Jäsenten kanssa on sovittu, ettei nimilista ole julkinen.

Tiedote: Suomen terveysturvallisuus turvataan poikkihallinnollisella yhteistyöllä

Turvallisuuskomitea kokoontui 9.10. 2017. Kokouksessa päätettiin tukea esitettyä poikkihallinnollista toimintamallia, jolla turvataan Suomen terveysturvallisuusjärjestelmän valmius vastata laajoihin terveysuhkiin.

Maailman terveysjärjestö WHO ja muut kansainväliset asiantuntijat selvittivät keväällä 2017 itsearvioinnin pohjalta Suomen valmiutta vastata laajoihin terveysuhkiin.

Turvallisuuskomitean jäsen, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee esitteli kokouksessa Suomen terveysturvallisuusjärjestelmän toimintakyvyn ulkoisen kansainvälisen arvioinnin tuloksia. Arvioinnin suositukset viedään osaksi olemassa olevien kansallisten strategioiden ja suunnitelmien toimeenpanoa sekä parhaillaan päivitettävää lainsäädäntöä.

Poikkihallinnollisen terveysturvallisuuden ohjausryhmä raportoi Turvallisuuskomitealle. Ohjausryhmän tehtävänä on tukea kansallista ja kansainvälistä terveysturvallisuuden kehittämistä. Ohjausryhmä toimeenpanee Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (YTS 2017) terveysturvallisuuden osalta. Kokonaisturvallisuuden toimintamallin mukainen Suomen kansallinen terveysturvallisuuden toimeenpanosuunnitelma valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä.

Suomen poikkihallinnollinen yhteistoiminta on kansainvälisesti ainutlaatuista.

Turvallisuuskomitea seuraa terveysturvallisuuden toimeenpanoa vuosittain yhteiskunnan turvallisuusraportin käsittelyn yhteydessä.

Tiedote: Turvallisuuskomitean lausunto vesihuollon varautumisen edistämiseksi

Turvallisuuskomitea hyväksyi 20.9 2017 kokouksessaan vesihuollon varautumista koskevan lausunnon.

Lausunnollaan Turvallisuuskomitea haluaa tukea vesihuollon varautumisen edistämiseksi tehtävää työtä erityisesti asioissa, joita vesihuoltopalvelujen jatkuvuus edellyttää. Lausunto kokonaisuudessaan:

Turvallisuuskomitean lausunto vesihuollon varautumisen edistämiseksi:

Toimiva vesihuolto on yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeinen tekijä. Suomessa vesihuoltopalvelujen saatavuudesta on huolehdittu kattavasti ja talousveden laatu on maassamme hyvä. Vesihuollon rakenteet ovat kuitenkin muun kriittisen infrastruktuurin tavoin haavoittuvia. Paikallisia vesihuollon häiriöitä, kuten talousveden saastumisia, viemärivuotoja ja jäteveden puhdistamisen katkoksia on sattunut aika ajoin. Niillä ei välttämättä ole ollut suoraa yhteyttä esimerkiksi verkoston huonoon kuntoon. Ne ovat kuitenkin osaltaan olleet herättämässä keskustelua vesihuollon infrastruktuurin kunnosta.

Vesijohto- ja viemäriverkostot vanhenevat ja osa verkostosta on jo huonossa kunnossa. Vuosien varrella on kertynyt saneerausvelkaa sekä vesihuoltolaitosten vastuulla olevien verkostojen että vesihuollon asiakkaiden vastuulla olevien tonttijohtojen osalta.  Korjausvelan täsmällistä määrää ja tulevia saneeraustarpeita ei kuitenkaan voi yksiselitteisesti arvioida kansallisella tasolla vaan saneeraustarpeet olisi arvioitava paikallisesti. Tarvittaviin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä suunnitelmallisesti.

Vesihuoltopalvelujen laatu on Suomessa hyvä. Vesihuollon toimintavarmuus ja turvallisuus voi kuitenkin huonontua ja riskit voivat kasvaa, jos vesihuoltoverkoston kunnon ylläpitoon ei kiinnitetä ajoissa riittävästi huomiota. Kohtuullinen ja tasainen panostus tänään voi säästää merkittäviltä uhrauksilta huomenna. On tärkeää ymmärtää, ettei toimiva vesihuolto ole itsestäänselvyys.

Kokonaisturvallisuuden toimintamallia, jossa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja kansalaisten välisellä yhteistyöllä, voidaan hyödyntää myös vesihuoltopalvelujen turvaamisessa ja vesihuollon varautumisessa. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä saavutetaan paras tulos myös vesihuollon varautumisen edistämisessä. Vesihuollon varautumiseen ja vesijohtoverkoston korjausvelkaan on eri yhteyksissä ja eri tahoilla kiinnitetty huomiota. Vesihuollon toimintaketjun turvaaminen ja ketjuun vaikuttavien tahojen yhteistyön parantaminen on huomioitu myös parhaillaan päivitettävässä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa.

Varautumisen yhteensovittamiselimenä Turvallisuuskomitea haluaa lausunnollaan tukea vesihuollon varautumisen edistämiseksi tehtävää työtä erityisesti asioissa, joita vesihuoltopalvelujen jatkuvuus edellyttää:

  • Kuntapäättäjien pitkäjänteistä sitoutumista vesihuoltolaitosten omistajaohjaukseen sekä alueellisten vesihuoltopalveluiden strategiseen kehittämiseen ja edistämiseen,
  • Alueellisten toimijoiden yhteistyötä vesihuoltoverkoston tilan ja vesihuoltoon kohdistuvien sekä vesihuollosta aiheutuvien riskien arvioimiseksi sekä niiden hallitsemiseksi,
  • Vesihuoltolaitoksissa ja kunnissa tehtävää omaisuuden hallinnan ja kehittämisen pitkän aikavälin suunnittelua, jossa on otettu huomioon toimenpiteiden tärkeys ja riskiperusteisuus, toimenpiteiden riittävä resursointi sekä uudet tekniikat ja yhteistyömallit sekä palveluntarjoajilta rohkeutta ja innovatiivisuutta kehittää uusia tekniikoita, menetelmiä ja yhteistyömalleja rakennetun omaisuuden hallintaan,
  • Palveluntarjoajilta rohkeutta ja innovatiivisuutta kehittää uusia tekniikoita, menetelmiä ja yhteistyömalleja rakennetun omaisuuden hallintaan.