Tiedote: Turvallisuuskomitean lausunto vesihuollon varautumisen edistämiseksi

Turvallisuuskomitea hyväksyi 20.9 2017 kokouksessaan vesihuollon varautumista koskevan lausunnon.

Lausunnollaan Turvallisuuskomitea haluaa tukea vesihuollon varautumisen edistämiseksi tehtävää työtä erityisesti asioissa, joita vesihuoltopalvelujen jatkuvuus edellyttää. Lausunto kokonaisuudessaan:

Turvallisuuskomitean lausunto vesihuollon varautumisen edistämiseksi:

Toimiva vesihuolto on yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeinen tekijä. Suomessa vesihuoltopalvelujen saatavuudesta on huolehdittu kattavasti ja talousveden laatu on maassamme hyvä. Vesihuollon rakenteet ovat kuitenkin muun kriittisen infrastruktuurin tavoin haavoittuvia. Paikallisia vesihuollon häiriöitä, kuten talousveden saastumisia, viemärivuotoja ja jäteveden puhdistamisen katkoksia on sattunut aika ajoin. Niillä ei välttämättä ole ollut suoraa yhteyttä esimerkiksi verkoston huonoon kuntoon. Ne ovat kuitenkin osaltaan olleet herättämässä keskustelua vesihuollon infrastruktuurin kunnosta.

Vesijohto- ja viemäriverkostot vanhenevat ja osa verkostosta on jo huonossa kunnossa. Vuosien varrella on kertynyt saneerausvelkaa sekä vesihuoltolaitosten vastuulla olevien verkostojen että vesihuollon asiakkaiden vastuulla olevien tonttijohtojen osalta.  Korjausvelan täsmällistä määrää ja tulevia saneeraustarpeita ei kuitenkaan voi yksiselitteisesti arvioida kansallisella tasolla vaan saneeraustarpeet olisi arvioitava paikallisesti. Tarvittaviin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä suunnitelmallisesti.

Vesihuoltopalvelujen laatu on Suomessa hyvä. Vesihuollon toimintavarmuus ja turvallisuus voi kuitenkin huonontua ja riskit voivat kasvaa, jos vesihuoltoverkoston kunnon ylläpitoon ei kiinnitetä ajoissa riittävästi huomiota. Kohtuullinen ja tasainen panostus tänään voi säästää merkittäviltä uhrauksilta huomenna. On tärkeää ymmärtää, ettei toimiva vesihuolto ole itsestäänselvyys.

Kokonaisturvallisuuden toimintamallia, jossa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja kansalaisten välisellä yhteistyöllä, voidaan hyödyntää myös vesihuoltopalvelujen turvaamisessa ja vesihuollon varautumisessa. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä saavutetaan paras tulos myös vesihuollon varautumisen edistämisessä. Vesihuollon varautumiseen ja vesijohtoverkoston korjausvelkaan on eri yhteyksissä ja eri tahoilla kiinnitetty huomiota. Vesihuollon toimintaketjun turvaaminen ja ketjuun vaikuttavien tahojen yhteistyön parantaminen on huomioitu myös parhaillaan päivitettävässä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa.

Varautumisen yhteensovittamiselimenä Turvallisuuskomitea haluaa lausunnollaan tukea vesihuollon varautumisen edistämiseksi tehtävää työtä erityisesti asioissa, joita vesihuoltopalvelujen jatkuvuus edellyttää:

  • Kuntapäättäjien pitkäjänteistä sitoutumista vesihuoltolaitosten omistajaohjaukseen sekä alueellisten vesihuoltopalveluiden strategiseen kehittämiseen ja edistämiseen,
  • Alueellisten toimijoiden yhteistyötä vesihuoltoverkoston tilan ja vesihuoltoon kohdistuvien sekä vesihuollosta aiheutuvien riskien arvioimiseksi sekä niiden hallitsemiseksi,
  • Vesihuoltolaitoksissa ja kunnissa tehtävää omaisuuden hallinnan ja kehittämisen pitkän aikavälin suunnittelua, jossa on otettu huomioon toimenpiteiden tärkeys ja riskiperusteisuus, toimenpiteiden riittävä resursointi sekä uudet tekniikat ja yhteistyömallit sekä palveluntarjoajilta rohkeutta ja innovatiivisuutta kehittää uusia tekniikoita, menetelmiä ja yhteistyömalleja rakennetun omaisuuden hallintaan,
  • Palveluntarjoajilta rohkeutta ja innovatiivisuutta kehittää uusia tekniikoita, menetelmiä ja yhteistyömalleja rakennetun omaisuuden hallintaan.

Tiedote: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 hyväksyttiin hallituksen strategiaistunnossa

Hallituksen strategiaistunto hyväksyi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian luonnoksen (YTS 2017). YTS etenee seuraavaksi tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn 13.10 sekä eduskunnan valiokuntien kuultavaksi. Valtioneuvoston yleisistunnon hyväksynnän jälkeen strategian julkaisu on suunniteltu marraskuun alkuun.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia kuvaa suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin ja ohjaa valtioneuvoston hallinnonalojen varautumista. Yhteistoimintamalli on kehys yhdessä tekemiselle ja sitä voidaan hyödyntää kaikilla toimintatasoilla, kunnissa, alueilla ja keskushallinnossa. Sen toimeenpanoon osallistuvat kaikki toimijat: valtiojohto, viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja yhteisöt sekä kansalaiset. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin mukainen varautuminen on siten laaja-alaista ja osallistavaa. Tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin varautumista ja niiden ennaltaehkäisyä tuetaan ennakoinnilla, joka on olennainen osa varautumisprosessia. Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja arvostettu.

 

Tiedote: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 hyväksyttiin Turvallisuuskomiteassa

Turvallisuuskomitea kokoontui keskiviikkona 20.9.2017. Kokouksen pääaiheina olivat yhteiskunnan turvallisuusstrategian luonnoksen ja vesihuollon lausunnon hyväksyminen.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen esitteli yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2017 päivityksen luonnoksen, jonka Turvallisuuskomitea hyväksyi lähetettäväksi esiteltäväksi hallituksen strategiaistuntoon 25.9.2017.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia kuvaa suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin, jossa on määritelty yhteiset varautumisen, valmiuden ja turvallisuustoiminnan periaatteet. Yhteiskunnan varautumisen periaatteiden selkiyttämisellä pyritään paitsi edistämään turvallisuussuunnittelua myös lisäämään kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Aikaisempaan strategiaan verrattuna uutena kokonaisuutena varautumisen prosessiin on kytketty kiinteästi ennakointi, jolla pyritään ennaltaehkäisemään ja varautumaan tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin. Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on ainutlaatuinen ja arvostettu myös kansainvälisesti.