Puheenjohtaja Juustin puhe Maanpuolustuskurssin avajaisissa 6.3.2017

Juhlimme tänä vuonna satavuotiasta Suomea ja samalla maamme parhaita ominaisuuksia, kuten oikeusvaltioperiaatetta, yhdessä tekemistä ja turvallisuutta.

Ne tuntuvat arjen keskellä itsestäänselvyyksiltä, mutta käytännössä ne ovat välttämättömiä yhteiskunnan turvallisuuden, varautumisen ja valmiuden rakentamisessa. Eri toimintoja yhteensovitetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, joka on toimiva ja kustannustehokas malli.

Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden mallissa hyödynnämme kaikkien eri toimijoiden osaamisen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Tämä kokonaisuus tulee teille, hyvät kurssilaiset, tulevina viikkoina selväksi käytännön esimerkein ja harjoituksin. Kokonaisturvallisuuden yhteiset periaatteet on määritetty yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, vuodelta 2010. Sen pohjalta toteutamme nykyistä, hyvin toimivaa, yhteiskunnan varautumista. Strategian päivitystyö on parhaillaan käynnissä. Päivityksen myötä strategia pystyy paremmin vastaamaan pidemmän aikavälin muutoksiin.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa päivitettäessä olemme kysyneet sekä itseltämme että lukuisissa kuulemistilaisuuksissa, miksi ja mitkä osat ovat päivityksen tarpeessa? Myös aikaisemmin hyvin toimineita periaatteita on tarkasteltu kriittisesti. Mikä on strategian rooli kokonaisturvallisuuden ohjauksessa, miksi elintärkeitä toimintoja on seitsemän, tarvitaanko ministeriöiden strategisia tehtäviä ja miten kriisijohtamismalli tulisi kuvata?

Nämä elementit ovat edelleen tärkeitä yhteiskunnan varautumisessa, mutta uutta ajattelua ja vanhan kyseenalaistamista tarvitaan myös peruskysymyksissä. Strategiapäivityksen keskeisimmäksi tavoitteeksi on noussut kokonaisturvallisuuden toimintamallin kuvaaminen ymmärrettävästi. Me turvallisuusalan ammattilaiset, ja kohta Te kurssin suoritettuanne, ymmärrämme strategiaamme varsin hyvin, mutta se ei riitä.

Tarvitsemme varautumisen perusteiden ja kokonaisturvallisuuden ohjausmallin selkeämpää avaamista. Varautuminen on pitkäjänteistä ja näkymätöntäkin työtä, jonka kehittämistarpeet resursoidaan usein vasta sitten, kun jotain on jo mennyt pieleen.

Yhteiskunnan toiminnan monimutkaistuessa, muutosten nopeutuessa ja turvallisuusympäristön epävarmuuden lisääntyessä herää perusteltu kysymys ”mikä on Yhteiskunnan turvallisuusstrategian rooli suhteessa selontekoihin, muihin strategioihin, toimeenpano-ohjelmiin, lainsäädäntöön ja hallitusohjelmiin?” Viime- ja tänä vuonna saimme kolme turvallisuuteen liittyvää selontekoa sisäisestä turvallisuudesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä vasta julkaistun puolustusselonteon.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on yhteisten periaatteiden strateginen konsepti. Se ei sisällä konkreettisia hankkeita tai mittareita, vaan toimeenpanossa tarvitaan muita päätöksiä ja ohjelmia, kuten esimerkiksi kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmaa mittareineen ja tulostavoitteineen. Toinen hyvä esimerkki on huoltovarmuutta ohjaava huoltovarmuuspäätös, jota päivitetään säännöllisesti. Tavoitteena on, että yhteisten periaatteiden tulisi kestää aikaa – ja tähän tähtää myös uudistuva yhteiskunnan turvallisuusstrategia.

Varautumisen periaatteiden ja vastuujaon lisäksi strategiassa esitetään johtamisen yhteinen malli. Suomalaisen kriisijohtamismallin sielu on toimivaltainen viranomainen, jota muut tukevat. Yleinen malli ei sinällään tarvitse sen kummempaa päivitystä, mutta monella alalla, kuten kyberturvallisuus, tarvitaan yksityiskohtaisempaa pohdintaa siitä, kenellä on johtamisvastuu missäkin tilanteessa ja vaiheessa. Johtamista on myös viestintä, jonka on oltava luotettavaa ja reaaliaikaista erityisesti kun informaatiovaikuttaminen on arkipäiväistä.

Jotta johtamismallimme toimii, toimivaltaiselle viranomaiselle on myös taattava riittävät toimivaltuudet. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu toimivaltuuksien lainmukaisuus, jota valmistellaan monessa tärkeässä lainsäädäntöhankkeessa. Tiedon hankinta ja jakaminen, tietoverkkotiedustelu, mahdollisuus rajoittaa eräiden välineiden, kuten lennokkien, tai turvallisuuden kannalta tärkeiden alueiden käyttöä, ovat kaikki ongelmallisia varautumisen näkökulmasta. Asiaa ollaan korjaamassa toimialoittain ja yhdessä.

Kokonaisturvallisuuden malli on laadukasta ja laajapohjaista varautumista. Turvallisuustoimijat arvioivat riskejä ja uhkia yhdessä. Näin toimii esimerkiksi Turvallisuuskomitea, jossa viranomaisten lisäksi on edustettuna myös elinkeinoelämä ja järjestöt. Säännöllinen arviointi tuottaa yhteistä tilannekuvaa, jossa esimerkiksi hybridivaikuttamisen tunnistaminen on mahdollista.

Hybridiuhkiin varautuminen ja niiden torjuminen edellyttää yhteiskunnan kaikilta osapuolilta entistä nopeampaa, läpinäkyvämpää ja paremmin koordinoitua toimintaa. Yhteiseen päämäärään pyrkivä ja tehokkaasti koordinoitu, mutta hajautetusti toteutettu vaste parantaa koko yhteiskunnan sietokykyä.

Hybridivaikuttamisen uhka ja kybertoimintaympäristö korostavat yhteistyötä ja varautumisen yhteensovittamisen tärkeyttä. Tavoitteenamme on tehokas ja joustava valmius. Se edellyttää säännöllistä yhteistyötä ja yhteisharjoittelua. Lisäksi se tarvitsee tuekseen kokonaisturvallisuuden mallin ymmärtämistä ja yhteistyön jatkuvaa kehittämistä. Tarvitaan myös Maanpuolustuskurssien kaltaisia yhteistyöfoorumeita, joissa voimme jakaa tietoa, oppia uutta ja rakentaa luottamusta verkostoitumisen myötä.

Hyvät kuulijat, Bästa åhörare,

I inledningen av min hälsning berättade jag om principerna för säkerhetsstrategin för samhället och om uppdateringen av dem. Den övergripande säkerheten är en finsk modell för beredskap, vars styrka är säkerhetsaktörernas samarbete och sörjande för de vitala funktionerna. En säkerhetsverksamhet som har hög kvalitet, är pålitlig och beaktar riskerna ger en känsla av säkerhet som baserar sig på fakta.

Jag önskar kursdeltagarna en intressant försvarskurs och alla närvarande god fortsättning på våren.

Toivotan kurssilaisille mielenkiintoista maanpuolustuskurssia ja kaikille läsnäolijoille hyvää kevättä.