Turvallisuuskomitean puheenjohtaja Esa Pulkkinen avasi kokonaisturvallisuuden merkitystä vuosipäiväjuhlassa.

Turvallisuuskomitean vuosipäiväjuhla ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian julkistamistilaisuus 3.2.2025

Turvallisuuskomitean 12. vuosipäiväjuhlaa vietettiin 3.2.2025 Ritarihuoneella. Tilaisuudessa juhlistettiin myös 16.1.2025 julkaistua uudistettua Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Valtionjohdon tervehdyksen tilaisuuteen toi tasavallan presidentti Alexander Stubb:

”Kokonaisturvallisuus on leimallisesti suomalainen tapa lähestyä turvallisuutta. Sen siemen kylvettiin toisen maailmansodan kokemusten jälkeen. Ymmärsimme, että Suomi voi yhteiskuntana pärjätä vain, jos toimimme saumattomasti yhdessä. Yhtenäisyys tavoitteissamme, käytännöllisyys yhteistyössämme. Kokonaisturvallisuus on viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintaa. Se on siis meidän kaikkien asia”.

Uudistetussa strategiassa korostetaan häiriötilanteisiin ja kriiseihin vastaamista eli vastetta. Tämän lisäksi kytköstä EU:n ja Naton kehittyvään resilienssityöhön on vahvistettu.

Tasavallan presidentin Alexander Stubbin mukaan: ”Varautumisen lisäksi strategiassa korostuu kykymme vastata häiriötilanteisiin ja kriiseihin, eli vaste. Viimeaikaiset tapahtumat Itämerellä korostavat vasteen merkitystä. Nopea reagointi, viranomaisten toimet, kuten Eagle S:n tapauksessa aluksen haltuunotto, häiriöiden vaikutusten minimointi, vaurioiden nopea korjaus. Kaikki ovat osa tehokasta vastetta”.

Uudistettu strategia korostaa myös yksilöiden roolia yhteiskunnan turvallisuuden avaintoimijoina. Kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen mutta myös velvollisuus toimia kykyjensä mukaisesti turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistavalla tavalla osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa.

Henkinen kriisinkestävyys on ratkaisevaa. Kansalaisten on voitava luottaa toisiinsa ja viranomaisiin. Meidän on vastustettava kehitystä, joka synnyttäisi tai syventäisi jakolinjoja. Olen useasti korostanut kuuntelevan ja kunnioittavan keskusteluilmapiirin merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Luottamuksen ja keskusteluilmapiirin arvo korostuu häiriötilanteissa”, tasavallan presidentti Alexander Stubb korosti.

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan toimeenpanemalla lainsäädäntöön perustuvia, sopimuksin vahvistettuja ja vapaaehtoisuudella täydennettyjä strategisia tehtäviä. Uudistetussa strategiassa on määritelty 56 strategista tehtävää.

”Strategisilla tehtävillä turvataan yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot. Jokainen strateginen tehtävä voidaan jakaa edelleen yksityiskohtaisempiin alatehtäviin. Nämä alatehtävät ulottuvat valtakunnalliselle ja kansainväliselle tasolle, sekä alueelliselle että paikalliselle tasolle. Kukin ministeriö tai hallinnonala siis vastaa omista tehtävistään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kukin ministeriö vastaa myös oman alansa kansainvälisestä varautumisesta ja vasteesta. Tässä aktiivinen toimintamme EU:ssa ja Natossa tarjoavat aikaisempaa vahvempaa tukea Suomelle”, valtioneuvoston tervehdyksen tilaisuuteen tuonut puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi.

Lue tasavallan presidentin puhe täällä.

Lue puolustusministerin puhe täällä.