Tutkimus tarjoaa uuden työkalun yhteiskunnan kriittisten toimintojen arviointiin

 

Viime viikolla julkaistu Suomen yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja tulevaisuuden trendit (SYKT) -tutkimushanke tarjoaa uuden tutkimusperustaisen näkökulman siihen, mitä toimintoja suomalainen yhteiskunta tarvitsee toimiakseen kaikissa olosuhteissa ja miten niiden kriittisyyttä tulisi arvioida muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimukseen liittyvät tietotarpeet ovat esittäneet Puolustusministeriö ja Turvallisuuskomitean sihteeristö.

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että yhteiskunnan kriittisyyttä ei voida enää kuvata staattisena luettelona palveluista tai infrastruktuureista. Kriittisyys on dynaaminen ja muuttuva ilmiö, joka syntyy toimintojen välisistä riippuvuuksista, yhteiskunnan tarpeista sekä toimintaympäristön muutoksista.

Tulokset korostavat riippuvuuksien merkitystä

Tutkimuksessa tunnistettiin kahdeksan yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeistä tarvekategoriaa: ruoka ja vesi, terveys ja hyvinvointi, liikkuminen ja infrastruktuuri, turvallisuus, tieto ja ymmärrys, toimeentulo, demokratia sekä yhdenvertaisuus. Näitä läpileikkaavat energia sekä digitaaliset toiminnot, tietovarannot ja tiedotus, jotka mahdollistavat muiden toimintojen toiminnan.

Tutkimus osoittaa, että monet yhteiskunnan suurimmat riskit liittyvät toimintojen välisiin riippuvuuksiin. Esimerkiksi energiaan, digitaalisiin palveluihin, logistiikkaan tai tiedonvälitykseen kohdistuvat häiriöt voivat aiheuttaa laajoja vaikutusketjuja useilla yhteiskunnan sektoreilla samanaikaisesti.

Resilienssi rakentuu myös luottamuksesta, osaamisesta, tiedon laadusta, yhdenvertaisuudesta ja nuorten tulevaisuususkosta

Erityisen merkittävä havainto on, että pitkän aikavälin yhteiskunnallinen resilienssi rakentuu myös sellaisista tekijöistä kuin luottamus, osaaminen, tiedon laatu, yhdenvertaisuus ja nuorten tulevaisuususko. Näiden merkitys jää usein vähemmälle huomiolle, vaikka niiden heikkeneminen voi pitkällä aikavälillä horjuttaa yhteiskunnan toimintakykyä yhtä vakavasti kuin fyysisen infrastruktuurin häiriöt.

Arviointimalli tarjoaa käytännön työkalun

Tutkimuksen keskeinen tulos on uusi yhteiskunnan kriittisten toimintojen arviointimalli. Mallin avulla voidaan tunnistaa ja arvioida kriittisiä toimintoja systemaattisesti sekä päivittää arvioita toimintaympäristön muuttuessa. Malli perustuu neljään kriittisyyttä määrittävään tekijään: perustarpeisiin, niukkuuteen, kiireellisyyteen ja saavutettavuuteen.

Arviointimallin vahvuus on sen käytännöllisyys. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi:

• Yhteiskunnan turvallisuusstrategian kehittämisessä
• Kansallisessa turvallisuus- ja varautumissuunnittelussa
• Kriittisten toimintojen tunnistamisessa ja priorisoinnissa
• Viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteisen tilannekuvan rakentamisessa
• Pitkän aikavälin resilienssin ja häiriönsietokyvyn kehittämisessä.

Tutkimus tarjoaa päätöksentekijöille, viranomaisille ja muille toimijoille ajantasaisen kokonaiskuvan yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista sekä niiden tulevaisuuden kehityssuunnista. Samalla se haastaa nykyistä yksittäisten sektoreiden tarkastelua kohti koko yhteiskunnan toimintakyvyn ja riippuvuuksien ymmärtämistä.

Tutkimuksen keskeinen viesti on, että yhteiskunnan kriittisten toimintojen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, oppivaa ja tulevaisuuteen suuntautuvaa. Vain näin voidaan varmistaa, että Suomi kykenee ylläpitämään toimintakykynsä myös nopeasti muuttuvassa turvallisuus- ja toimintaympäristössä.

VNK:n tiedote https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-yhteiskunnan-kriittiset-toiminnot-jasentyvat-kahdeksaan-tarvekategoriaan

PLM:n tiedote https://defmin.fi/-/uusi-tutkimus-tukee-varautumisen-ja-kokonaisturvallisuuden-kehittamista#c9d475d5