Työ ja toimeentulo luovat turvallisuutta

Laajeneva monimuotoinen syrjäytyminen on ilmennyt Suomen keskeisimmäksi sisäinen turvallisuuden haasteeksi. Sisäinen turvallisuus on yksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatuista yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista. Yhteiskunnallisista ja teknologisista syistä johtuva eriarvoistuminen ruokkii syrjäytymistä, joka eri muodoissa näkyy selkeimpänä yksittäisenä selittäjänä turvallisuuden eri näkökulmia mittaavissa tilastoissa – olipa kyse sitten palo- ja liikennetapaturmista, muista onnettomuuksista tai rikoksista. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen ovat esimerkkejä syrjäytymisen äärimmäisistä seurauksista.

Suomalaisessa yhteiskunnassa työ on perinteisesti ollut toimeentulon takaaja, sosiaalisten erojen tasaaja ja syrjäytymisen estäjä.  Nykyisten työllisyystilastojen valossa tilanne ei kuitenkaan lupaile hyvää. Kirjoitin Kauppalehdessä elokuussa, kuinka työttömyys on Suomessa kasvanut tasaisesti jo 1960-luvulta alkaen. Negatiivista kierrettä eivät ole katkaisseet niin suhdannevaihtelut kuin toistaiseksi selvästi riittämättömäksi jääneet politiikkatoimetkaan.

Uutena kehityskulkuna koko Euroopassa on ollut erityisesti talouskriisin myötä esiin tullut taloudellinen polarisoituminen sukupolvien välillä. Työttömyys koskettaa nykyään erityisesti nuoria. Myös Suomessa syrjäytymisuhan piirissä olevien nuorten aikuisten osuus on kasvamassa. OECD:n selvityksen mukaan jo yli viidennes suomalaisista 20–24 vuotiaista miehistä on vailla työtä, eikä osallistu koulutukseen. Osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut jopa kymmenen prosenttia. Nuorten tilanteesta saattaa muodostua todellinen aikapommi, jonka seuraukset voivat pahimmillaan laajentua turvallisuushaasteiksi.

Työ on keskeinen teema myös nyt hallituksen valmistautuessa puolivälitarkasteluun. Ilmassa on viimein merkkejä Suomen talouden kääntymisestä kasvuun. Vaarana kuitenkin on, että Suomen talouskehityksen kompastuskiveksi lukuisissa kansainvälisissäkin tarkasteluissa todettu työmarkkinoiden heikko toimivuus jarruttaa edellytyksiä hyödyntää täysimääräisesti talouden viriämisen luomia mahdollisuuksia. Riskinä on, että pula osaavasta työvoimasta kasvaa samaan aikaan kun pitkäaikaistyöttömyys säilyy korkealla tasolla. Samaan aikaan kun hallitukselta kaivataan pikaisia rohkeita uusia avauksia työllistymisen ja kasvun edistämiseksi, tulee katse suunnata kuitenkin myös kauemmas horisonttiin – yli puolivälitarkastelun ja hallituskauden.

Suomi on toistaiseksi kuulunut globalisaation voittajiin. On todennäköistä, että jatkossa globalisaation ja digitalisaation eteneminen muuttaa länsimaisia yhteiskuntia merkittävästi.  Sitran vasta julkaisema raportti uuden ajan työstä ja toimeentulosta kertoo, että monien nykyisten ammattien tarve ja työpaikkojen määrä vähentyy radikaalisti. Tarkkoja arvioita siitä, miten paljon ja kuinka nopeasti ammatteja katoaa ja minkä verran tilalle syntyy korvaavaa työtä, on vaikea antaa. Jo kuitenkin nyt on nähtävissä, miten esimerkiksi media-alalla ja erilaisia jakamis- ja alustatalouden malleja hyödyntävissä liiketoimintamalleissa ansainnan logiikka on muuttunut radikaalisti. Tulevaisuudessa yhä useamman toimeentulo syntyy mitä todennäköisimmin muusta kuin kokopäivätyöstä maksettavasta kuukausipalkasta. Uusia keinoja toimeentulon tukemiseksi palkkatuloja, yrittäjyyttä ja tulonsiirtoja yhdistämällä on siis mietittävä.

Miten työ ja toimeentulo turvataan jatkossa, on keskeistä myös syrjäytymisen ehkäisemisen ja sisäisen turvallisuuden elintärkeän toiminnon näkökulmasta. Panostamalla syrjäytymisen ehkäisyyn työn ja toimeentulon edellytyksiä kehittämällä voidaan edesauttaa sitä, että Suomi on jatkossakin maa, jossa kansalaisten turvallisuuden tunne kumpuaa hyvinvoinnista, ei raskaasta turvallisuuskoneistosta.

 

Kansliapäällikkö

Jari Gustafsson

Työ- ja elinkeinoministeriö