Kehitysyhteistyö kokonaisturvallisuutta luomassa

Suomi painottaa kriisinhallinnassa ja kriisien jälkitilanteissa kokonaisvaltaista näkökulmaa. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan rinnalla huomioimme myös alueelle kohdistuvan kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun. Näiden eri toimintojen roolit ja vastuut ovat erillisiä, mutta ne täydentävät toisiaan. Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja kehitysyhteistyö yksi keino sen toteuttamisessa

Valtion kehitysyhteistyön määrärahat vuonna 2015 ovat yhteensä 997 miljoonaa euroa (n. 0,47 prosenttia BKTL:stä), josta varsinaisen kehitysyhteistyön momentille 770,2 milj. euroa. Vuoden 2015 hyväksytyn talousarvion pohjalta Suomen ODA/BKTL -osuus laskee siten huomattavasti viimevuotisesta tasosta (n. 0,6 prosenttia). Kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistettiin päättyvällä vaalikaudella leikkauksia 707 miljoonaa euroa. Leikkaukset ovat olleet merkittävimpiä koko valtioneuvoston tasolla. Ilmastorahoitusvelvoitteemmekin katetaan kehitysyhteistyövaroilla.

On suomalaisten etu edistää ja tukea vakaan, tasa-arvoisen ja turvallisen maailman aikaansaamista eri ulkopolitiikan välinein. Suomalainen yhteiskunta voi hyötyä tuloksista mm. avautuvien markkinoiden, työllisyysmahdollisuuksien, osaamisen ja yhteyksien karttumisen kautta. Kehitysyhteistyömäärärahoista valtaosaa voidaan ajatella käytettävän erilaisten uhkien ennaltaehkäisemiseen, mikä on moninkertaisesti edullisempaa kuin jo puhjenneiden kriisien hoitaminen. Varhaisia merkkejä konflikteista osataan kyllä lukea ja tietoa on saatavilla, mutta globaalitasolla pääongelma on rahoituksen puute. Kehitysyhteistyöltä odotetaan myös konkreettisia tuloksia, vaikka olisi muistettava, että sen vaikutukset näkyvät vasta vuosien ja vuosikymmenten aikajänteellä.

Esimerkiksi Välimeren dramaattiseen tilanteeseen reagoimisen osana Suomi on tukenut komission listaa toimista, joilla toivotaan konkreettista apua maahanmuuttoliikkeen hallintaan. EU toimii ihmissalakuljetusta vastaan, pelastaa ihmishenkiä Välimerellä ja tukee suurimpien muuttopaineiden alla olevia jäsenmaitaan. Samalla unioni pyrkii vaikuttamaan siirtolaisuuden perimmäisiin syihin eli konflikteihin, köyhyyteen ja ihmisoikeusrikkomuksiin lähtö- ja kauttakulkumaissa.

Hauraissa valtioissa elää noin 1,5 miljardia ihmistä, kolmannes maailman köyhistä. Alueellisten ja paikallisten konfliktien seuraukset ulottuvat yhä useammin konfliktien välittömän ympäristön ulkopuolelle. Suomi huomioi tämän kehitysyhteistyössään. Välimeren yli pyrkivistä laittomista siirtolaisista merkittävä osa tulee Eritreasta, jossa ihmisoikeustilanne on huono ja nuorisotyöttömyys pilvissä; Suomi aloitti vastikään yhteistyön Eritrean korkeakoulujen tukemiseksi reilulla 2 miljoonalla eurolla. Syyriassa arviolta 4,8 miljoonaa ihmistä elää alueilla, joihin apua ei saada toimitettua lainkaan tai vain ajoittain. Suomi antaa tänä vuonna humanitaarista apua Syyriaan ja sen pakolaiskriisistä kärsiviin naapurimaihin 10 miljoonaa euroa eri järjestöjen kautta. Epävakaan Somalian nuorten radikalisoitumiseen vaikuttaa toimeentulon ja oikeuksien puute. Suomi tukee Somaliaa nimenomaan yhteiskunnan rakentamisen ja vakauttamisen näkökulmasta, vuositasolla noin 10 miljoonalla eurolla.

Kriisiin vajoavia maita uhkaa usein enemmän sisäinen epäjärjestys kuin ulkoinen uhka. Hauraissa valtioissa Suomen temaattiset painopisteet ovat konfliktien ehkäisy, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta sekä oikeusvaltiokehitys ja naisten osallistuminen. Olemme johdonmukaisesti parantaneet valmiuksiamme vastata paremmin kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä hauraiden ja ns. siirtymävaiheen valtioiden vaikeaan toimintaympäristöön. Siellä kansalaisjärjestöt ovat usein kaikkein tehokkaimpia toimijoita, sillä ne tuntevat parhaiten paikalliset olosuhteet. Huomattava osa hauraissa valtioissa annettavasta virallisesta kehitysyhteistyöstä (ODA) on humanitaarista apua. Se on tarveperustaista ja ohjataan YK-järjestöjen, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen ja kansalaisjärjestöjen – ei kumppanimaan hallintorakenteiden – kautta. Suomen painottama rauhanvälitys sisältää keinoina mm. ennalta ehkäisevää diplomatiaa, klassista rauhantyötä, kehitysyhteistyötä ja taloudellisia avustuksia.

Kehitysyhteistyövaroja on voitu lisätä laajan turvallisuuden edistämiseksi niille alueille, missä Suomi tukee rauhanvälitys-, rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviä. Tärkeää olisi saada tälle työlle riittävät resurssit.

Peter Stenlund
Valtiosihteeri, ulkoasiainministeri