Afrikka ja Suomi

 

Afrikka puhututtaa, ja se on hyvä asia monestakin syystä. Afrikan geopoliittinen asema on murroksessa. Samalla maanosan poliittinen ja taloudellinen merkitys Euroopalle ja Suomelle jatkaa kasvuaan. Kilpailu Afrikan markkinoista, luonnonvaroista, meriteistä ja kumppanuuksista Afrikan maiden kanssa on tiivistynyt. Samalla Afrikan vakauden merkitystä Euroopalle ja siten Suomelle – esimerkiksi ääriliikkeiden leviämisen ja hallitsemattoman muuttoliikkeen kautta – ei voida liikaa korostaa. Euroopan unionille (EU) on tärkeää, että se saisi rakennettua kumppanuuksia afrikkalaisten ja Afrikan unionin (AU) kanssa; nämä kumppanuudet ovat EU:lle erittäin tärkeitä kansainvälisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ylläpitämiseksi.

Suomen Afrikka-yhteistyöllä on suurta potentiaalia, ja ulkoasiainhallinnossa tavoitteenamme on Suomen ja Afrikan maiden suhteiden laajentaminen sekä syventäminen. Samalla yhteistyön kirjoa on laajennettava kehitysyhteistyöstä aiempaa enemmän kaupallis-taloudelliseen yhteistyöhön, talousdiplomatiaan, poliittisten suhteiden syventämiseen ja globaalidiplomatiaan. Kahdenvälisten suhteiden kehittäminen muuttoliikkeiden lähtömaiden kanssa on välttämätöntä, jotta esimerkiksi paluu- ja palautusjärjestelyistä voidaan keskustella.

Tärkeää on huomioida Afrikan integraation eteneminen. Afrikalla on kasvava halu päättää omista asioistaan, mikä näkyy vaikkapa kriisinhallinnassa. Afrikka on iso ja heterogeeninen manner, mutta samalla sitä on tarkasteltava myös kokonaisuutena. Maanosan tulevaisuuteen vaikuttavat monet tekijät kuten väestönkasvu, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, taloudellinen ja teknologinen sekä demokratiakehitys. Muutokset suuntaan tai toiseen voivat Afrikan eri osissa olla hyvinkin nopeita.

Suomen ja Afrikan välisen suhteen historiassa aluksi painopiste oli lähetystyössä, ja viimeiset 50 vuotta kehitysyhteistyössä. Kauppa ja taloussuhteet ovat olleet vähäisiä eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Edustustoverkkomme on rakentunut pitkälti tämän historian pohjalta.

Nyt olemme uuden ajan kynnyksellä. Afrikka on viimeinen maanosa, jonka väestömäärä kasvaa edelleen nopeasti. Nykyinen 1,3 miljardin suuruinen väestö – samaa kokoluokkaa kuin Intia – nousee runsaaseen kahteen miljardiin vielä ennen vuosisadan puoltaväliä. Työikäisen väestön globaalista kasvusta tulee Afrikan osuus olemaan tuolla ajanjaksolla kolme neljäsosaa.

Demografian vauhdittama Afrikan poliittisen ja taloudellisen merkityksen kasvu tulee vaikuttamaan EU:iin ja Suomeen. Afrikka pysyy kehitysyhteistyömme tärkeimpänä kohdealueena samalla kun reipas talouskasvu tekee osasta maanosan maita houkuttelevia kohteita kaupalle ja investoinneille. Myös poliittista vuoropuhelua ja vierailuvaihtoa on syytä entisestään lisätä. Afrikka on unionin naapuri ja sen kehityksen ja siihen myönteisesti vaikuttamisen merkitys jäsenmaa Suomellekin on ymmärrettävä.

 

Matti Anttonen,

Valtiosihteeri, ulkoministeriö