Kilpailukykyinen ja vahva talous on huoltovarmuuden kivijalka

 

Yhteiskunnan toimivuus ja huoltovarmuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa varmistetaan nojautumalla normaaliolojen rakenteisiin ja markkinoiden toimintakykyyn. Olennaista on, että markkinat, vienti ja investoinnit toimivat ja tukevat huoltovarmuutta.

Nykymaailmassa kaikki riippuu kaikesta. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa verkostoajattelua. Vienti-teollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle, myös vakavan häiriötilanteen aikana tai poikkeusoloissa on keskeinen. Suomi tarvitsee vientituloja pitääkseen yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Samalla vienti-tuotteet ja ulkomaille tarjottavat palvelut luovat merkitystä Suomelle muiden maiden silmissä – keskinäis-riippuvuutta tämäkin.

Ulkomaisilla investoinneilla on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. Siksi on tehtävä töitä, jotta Suomi nähdään ulkomailla jatkossa aiempaakin houkuttelevampana investointikohteena. Meillä on siihen hyvät edellytykset: toimintaympäristömme on vakaa ja turvallinen, väestön koulutustaso on korkea, on tilaa mihin rakentaa, luonto on puhdas ja hallinto toimii kansainvälisesti vertaillen sujuvasti ja luotettavas-ti. Myös investoinnit lisäävät osaltaan keskinäisriippuvuuksia ja sitovat meidät välttämättömäksi osaksi maailmanmarkkinoita.

Häiriötilanteessa viranomaistoiminnan tehtävänä on tukea ja ohjata markkinoiden toimintaa, tietenkin tiiviissä yhteistyössä huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. Viran-omaismääräyksiä ja lainsäädäntötoimia käytetään vain, jollei muilla keinoilla voida turvata yhteiskunnan kriittisiä toimintoja, markkinoiden toimivuutta ja kansalaisten elinmahdollisuuksia.

Viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusoloissa säädetään valmiuslaissa. Lähtökohtana on, että häiriöti-lanteissa toimitaan mahdollisimman pitkään normaaliolojen toimivaltuuksin. Mutta riittävätkö normaa-liolojen toimivaltuudet myös vakavissa häiriötilanteissa, on pohtimisen arvoinen kysymys.

Valtioneuvoston on tarkoitus antaa huoltovarmuuden uusi tavoitepäätös lähiaikoina. Nykyinen tavoite-päätös on vuodelta 2013. Se on kestänyt yllättävänkin hyvin aikaa. Päätös on tavattu uusia noin viiden vuoden välein. Uusi päätös ottaa huomioon viimeaikaiset kehityskulut niin turvallisuusympäristössämme, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehityksen kuin myös sään ääreisilmiöiden lisääntymisen ja voimistumi-sen.

Suomen kansantalouden kunto ja kilpailukykyisyys on tärkeä osa huoltovarmuutta. Suuretkaan luonnon-varat tai rikkaudet eivät pelasta kansakuntaa kriisitilanteessa, jos yhteiskunnan rakenteet ja talouden toimivuus eivät ole kunnossa.

Jari Gustafsson
Kansliapäällikkö
Työ- ja elinkeinoministeriö