Kainuun lumituhot olivat testi valmius- ja varautumisjärjestelmille

Suomi on varautumisen ja valmiustoiminnan saralla yksi maailman kärkimaita, ja alueellinen valmistautuminen kattaa koko maan. Varautuminen ja valmius ovat kuitenkin monisyisiä asioita ja vaativat jatkuvaa kehittämistä. Tässä blogikirjoituksessa tehdään katsaus siihen, kuinka häiriötilanteisiin varaudutaan, ja kuinka aikaisempien häiriötilanteiden opeista voi jalostaa toimivia varautumismalleja.

Suomalaisen varautumisen yhteistoimintamallin, kokonaisturvallisuuden, voimavara on turvallisuustoimijoiden yhteistyössä. Yhteistyön toimivuutta testataan ja kehitetään jatkuvasti valmiusharjoituksissa, joita järjestävät niin ministeriöt, aluehallinto, yksittäiset kunnat, elinkeinoelämän palveluntuottajat kuin järjestötkin. Harjoittelun myötä tilanteisiin voidaan tosipaikan tullen reagoida nopeasti ja joustavasti. Harjoituksissa käytetään erilaisia tilanneskenaarioita, joiden kautta opittuja toimintamalleja on mahdollista soveltaa erilaisiin uhkatilanteisiin.

Paikallisen ja alueellisen tason varautumista on kehitetty vuosien saatossa useissa projekteissa ja hankkeissa. Muun muassa Kuntaliiton toteuttama ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama kuntien jatkuvuudenhallintaprojekti KUJA, tukee ja kehittää kuntien sekä tulevien maakuntien varautumista ja jatkuvuudenhallintaa. Projektissa luodaan ja jalkautetaan kunnille ja kuntakonserneille yhtenäiset perusteet, toimintamallit sekä työvälineet varautumistoimintaan. Kuntaliiton sivuilta löytyy työkaluja kunnallisen varautumistoiminnan kehittämiseen (kts. Kuntaliitto).

(Photo credits: Wille Markkanen, Visit Lakeland, ‎Dec ‎28‎, ‎2017, https://flic.kr/p/ESBa4W)

Tykkylunta tupaan

Joulun välipäivinä alkoi vuosikymmenten pahin sähkövika, kun runsaiden lumisateiden seurauksena sähkölinjoille kertynyt lumi katkoi sähkölinjoja ja vei pahimmillaan sähköt ja lämmityksen kymmeniltä tuhansilta suomalaisilta Itä-Suomen ja Kainuun alueilla.*

Vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiöillä on velvoite rakentaa jakeluverkkonsa niin, että myrskyt tai lumet eivät asemakaava-alueella aiheuta yli kuuden tunnin sähkökatkoja. Haja-asutusalueella yläraja on 36 tuntia. Laki vaatii muutoksia porrastetusti: vuoteen 2020 mennessä varmuusehtojen tulee täyttyä puolella ja vuoteen 2024 mennessä 75 prosentilla sähköyhtiöiden asiakkaista. Lainsäädännön kehittäminen on yksi tapa, jolla varautumista voidaan edistää valtakunnallisesti. Varautumiseen liittyy kuitenkin paljon alueellisia ja paikallisia näkökulmia, jotka ovat häiriötilanteiden selvittämisen kulmakiviä.

On hyvä muistaa, että laki edellyttää kunnilta varautumistoimintaa niin normaaliolojen, häiriötilanteiden kuin poikkeusolojenkin varalle. Kuntien on myös pelastuslain nojalla mahdollista saada tukea alueensa pelastuslaitokselta kunnan valmiussuunnitteluun. Myös maakuntien tehtävänä on alueellisesta ennakoinnista huolehtiminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen. Maakuntauudistuksen valmistelussa ja pelastustoimen uudistuksessa alueellisen varautumisen johtaminen, suunnittelu, ohjaus ja valvonta ovat keskeisiä kehittämistehtäviä.

*Itä-Suomen ja Kainuun tapauksissa lumivahingot johtuivat runsaista lumi- ja räntäsateista sekä lumen kertymisestä puihin.

Kokemuksista on otettu opiksi

Vuosina 2010-2011 Etelä-Savon maakuntaa koettelivat voimakkaat myrskyt ja lumisateet. Sähkönjakelun ja matkapuhelinverkon laajojen häiriöiden jälkeen maakunnan varautumis- ja valmiustoimintaa ollaan kehitetty laajalti. Toimintaa kehitettäessä maakunnalle tehtiin yhteinen valmiussuunnitelma, joka täydentää kuntien valmiussuunnitelmia erittelemällä kattavasti muun muassa eri viranomaisten voimavarat ja tehtävät. Maakuntaan kehitettiin myös yhteinen turvallisuussuunnitelma, jonka avulla turvallisuusnäkökulma sisällytetään kaikkeen viranomaisten päätöksentekoon ja toimintaan.

Varautumistoiminnassa on olennaista, etteivät viranomaiset ja muut toimijat keskitä voimavarojaan päällekkäisiin toimintoihin. Varautumisen huolellinen suunnittelu mahdollistaa myös virka-avun toimivan kohdentamisen. Varautumissuunnitelmat niin kunta- kuin maakuntatasollakin ovat erinomaisia turvallisuustoiminnan työkaluja. Maakuntia ja kuntia kannustetaankin benchmarking –tyyppiseen parhaiden käytänteiden hyödyntämiseen ja poikkihallinnollisen viestinnän kulttuuriin. Lumisateiden aiheuttamat häiriöt eivät suinkaan ole ainutlaatuisia, vaan edustavat sähköriippuvuuden merkitystä yhteiskunnassamme (kts. Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa). Valtakunnallisten viranomaisten, sekä muiden kuntien ja maakuntien käytänteistä häiriötilanteiden varautumiseen voi mallintaa toimivia käytänteitä myös omalle alueelle.

Miten kriisitilanteessa tulee viestiä?

Kainuun lumiongelmat nostivat esille myös tiedotuksen ja viestinnän tärkeyden kriisitilanteissa. Kansalaisen kannalta on olennaista tietää, kuinka kauan sähkökatkojen oletetaan kestävän ja mistä kansalainen voi saada tarvittavan lisäavun arkeensa. Keskeistä on, että viranomaiset ottavat kaikki mahdolliset kanavat käyttöönsä. On viestittävä sosiaalisessa mediassa, verkkosivuilla, radiossa, televisiossa ja pidettävä vapaaehtoiset sekä paikallismedia ajan tasalla. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suunnittelija Johanna Franzen on summannut sähkökatkoihin liittyvää kriisiviestintää hyvin blogikirjoituksessaan.

Vaikka viranomaiset, palveluntuottajat ja järjestöt tekevät kaikkensa häiriötilojen ennakoimiseksi ja niihin reagoimiseksi, on syytä painottaa myös kansalaisten omaa varautumista. Kansalaisten varautumisessa erityisenä kehittäjänä toimii järjestösektori, joka mm. kouluttaa kansalaisia häiriötilanteiden varalle. Muun muassa Marttajärjestö ja SPEK jakavat koottua tietoa kotivarasta ja häiriötilanteisiin sopeutumisesta (kts. Kotivara ja Kodinturvaopas)

Sähkökatkoja varten on tehty myös hyvä opas, Pahasti poikki, jonka voi ladata puolustusministeriön sivuilta. Siitä voi helposti tarkistaa, mitä asukas voi itse tehdä häiriötilanteen helpottamiseksi.

Kirjoittajat: Aleksi Kuutio ja Emmi Korkalainen, Turvallisuuskomitean sihteeristö