Kokonaisturvallisuus supisuomalaisena yhteistoimintamallina turvallisuushaasteiden kohtaamiseksi

Kokonaisturvallisuus on supisuomalainen yhteistoimintamalli turvallisuushaasteiden kohtaamiseksi. Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina heikentynyt merkittävästi ja muutos vaikuttaa pysyvältä. Meitä uhkaavien häiriötekijöiden kirjo on kasvanut. Meidän tulee kyetä ennakoimaan ja hallitsemaan erityyppisiä häiriöitä sekä sietämään niiden vaikutuksia. Ajassa kehittyneelle yhteistoimintatavalle on edelleen selvä tilaus yhteiskuntamme varautumisen ja kriisinsietokyvyn kehittämiseksi. Kokonaisturvallisuuden vahvuus on sen kattavuus.

Rajavartiolaitos on keskeinen viranomainen kokonaisturvallisuuden toimintakentässä. Toimimme sisäisen- ja ulkoisen turvallisuuden alueilla ja niiden rajapinnassa Suomen (ja Euroopan unionin) ulkorajalla, rajanylityspaikoilla sekä rannikolla ja saaristossa. Vastikään tarkistetun strategian mukaan Rajavartiolaitoksen toiminnalla on kolme keskeistä päämäärää: Suomen ulkorajavalvonta on tehokasta ja uskottavaa, Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava ja Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Meillä on varsin tuoreessa muistissa turvapaikanhakijoiden tulva Suomeen niin sisä- kuin ulkorajojenkin yli vuosina 2015 ja 2016. Vaikka Suomen rajatilanne on pysynyt sen jälkeen rauhallisena, laiton maahantulo on Rajavartiolaitoksen tehtävien kannalta merkittävin uhka. Venäjällä oleskelee laittomasti huomattava määrä kolmansien maiden kansalaisia, ja mikäli vapaa reitti Eurooppaan avautuu, se vetää nopeasti puoleensa paremman elämän tavoittelijoita kauempaakin. Näitä reittejä etsitään tänä päivänä aikaisempaa aktiivisemmin, ja erityisen toimelias tällä alalla on järjestäytynyt rikollisuus. Jalkapallon MM-lopputurnauksen viisumivapaiden matkojen käyttö laittomasti Eurooppaan pyrkimiseen ovat tästä tuorein todiste.

Tilanne EU:n etelärajoilla on pysynyt epävakaana, vaikka laiton maahantulo Välimeren yli onkin laskenut selvästi kriisivuosiin verrattuna. Välimeren on koko tänä vuonna ylittänyt saman verran laittomia siirtolaisia kuin vuoden 2015 syksyllä yhdessä viikossa. Laittoman maahantulon perimmäinen ongelma ratkeaa vastarannalla, joilla tilanne on kaikissa suunnissa altis nopeille muutoksille. Varautumisessa Suomen sisärajoilla ja sisämaassa korostuvat kattava ulkomaalaisvalvonta ja ennen muuta tehokas turvapaikkamenettely palautuksineen sekä tiivis yhteistoiminta viranomaisten välillä. Suurien elintasoerojen, konfliktien ja ilmastonmuutoksen synnyttämää siirtolaisongelmaa ei voida ratkaista yksinomaan tehokkaalla rajavalvonnalla, vaikka se on tietenkin kivijalka ilmiön hallinnassa. Laaja laiton maahantulo onkin asettanut mittavia haasteita EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalle sekä koko Schengen järjestelmän toimivuudelle.

Toinen merkittävä riski Rajavartiolaitoksen näkökulmasta on kohonnut terrorismin uhka, josta viimeaikaiset terroriteot Suomessa, lähialueilla ja muualla EU:ssa ovat konkreettinen osoitus. Rajavartiolaitos ottaa uhkan huomioon operatiivisessa toiminnassaan ja erityisesti rajatarkastuksissa. Rajavartiolaitos myös valmistautuu tukemaan suorituskyvyillään poliisia akuuteissa terroristisissa tilanteissa. Kitkaton viranomaisyhteistyö on tässäkin elintärkeää.

Rajavartiolaitoksen kolmas huoli on suuronnettomuus merellä. Valitettavasti se voi olla edessämme milloin tahansa. Vakaviakin vaaratilanteita tapahtuu merialueillamme toistuvasti. Alusliikenteen matkustajamäärät kasvavat erityisesti Suomenlahdella. Helsingin satama oli viime vuonna Euroopan vilkkain matkustajasatama. Samalla myös vaarallisten aineiden ja öljyn kuljetukset lisääntyvät. Meriliikenteen kasvu lisää meri- ja ympäristöonnettomuuksien riskiä. Meidän on jatkossakin huolehdittava meripelastuksen ja ympäristöonnettomuuksien hallinnan suorituskyvystä.

Sotilaallinen aktiivisuus ja jännitteet Suomen lähialueella ovat lisääntyneet. Suoraa sotilaallista konfliktia onneksi vältetään, mutta erilainen hybridivaikuttaminen on jatkuvaa. Myös Suomeen kohdistuva tiedustelu on aktiivista. Rajavartiolaitos osallistuu Suomen sotilaalliseen puolustamiseen ja puolustusvalmiuden ylläpitoon kiinteässä yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa.

Rajavartiolaitos ja sen henkilöstö ovat aktiivisesti ja määrätietoisesti kehittäneet suorituskykyään hallita toimintaympäristössä esiintyviä uhkia ja kriisitilanteita. Rajavartiolaitoksen toimintakyky on parantunut. Varautumis- ja valmiussuunnitelmat ovat ajan tasalla.

Rajavartiolaitos on vahvistanut itärajan valvontaa ja kykyä torjua turvallisuusuhkia ulkorajoilla. Hallituksen osoittamalla lisärahoituksella palkattavat ja parhaillaan koulutettavat uudet rajavartijat kohdennetaan itärajalle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Partioiden suorituskykyä kehitetään parantamalla niiden valvonta-, suoja- ja voimankäyttövälineitä sekä huolehtimalla liikkuvuudesta.

Kansainvälinen yhteistoiminta on tärkeä osa Rajavartiolaitoksen toimintaa. Tavoitteena tässäkin on Suomen rajaturvallisuuden vahvistaminen. Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin rajapolitiikan, lainsäädännön ja viranomaisyhteistyön kehittämiseen. Operatiivisella tasolla yhteistoimintaa tehdään erityisesti Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin sekä Itämeren alueen valtioiden viranomaisten kanssa. Tulevaisuudessa kiinnitetään erityistä huomiota toimenpiteisiin laittoman maahantulon lähtö- ja kauttakulkumaissa. Suomen itärajalla Rajavartiolaitoksen keskeinen tavoite on kaikissa tilanteissa huolehtia toimivasta operatiivisesta yhteydenpidosta Venäjän rajavartiopalvelun kanssa.

Rajavartiolaitoksella on välitön valmius meripelastuksen johtamiseen ja meripelastustehtävien toteuttamiseen. Rajavartiolaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti kansallista ja kansainvälistä meripelastusjärjestelmää. Meripelastusjärjestelmä muodostuu eri viranomaisten, varustamoiden ja vapaaehtoisjärjestöjen tehokkaasta yhteistoiminnasta. Suomen meripelastusjärjestelmä on korkeatasoinen ja siihen liittyvää varautumista ja yhteistoiminnan harjoittelua jatketaan aktiivisesti.

Vuoden 2019 alussa ympäristöonnettomuuksien operatiivinen johtovastuu avomerellä ja alusten suojapaikkapäätökset siirretään Rajavartiolaitoksen vastuulle. Näin tehostetaan merellisten monialaonnettomuuksien hallinnan johtamista ja kokonaiskoordinaatiota. Tehtävään valmistautumisessa hyödynnetään Liikenteen turvallisuusviraston, Suomen ympäristökeskuksen ja pelastustoimen asiantuntemusta.

Turvallisuusympäristön muutokset ja niiden nopeus edellyttävät, että viranomaisten normaaliajan toimivaltuudet ovat ajan tasalla. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä esitys rajavartiolainsäädännön muutoksista. Esityksen tavoitteena on parantaa Rajavartiolaitoksen kykyä vastata nykyistä nopeammin ja tehokkaammin turvallisuusympäristössä ilmeneviin uhkiin sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Aluevalvontalain tunnuksettomia taistelijoita koskevat muutokset tulivat voimaan vuosi sitten. Tämä on parantanut myös Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksiä uhkien torjunnassa. Rajavartiolaitoksen alueellisen koskemattomuuden turvaamisen ja sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien toimintavalmiutta on parannettu tiiviissä yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa.

Rajavartiolaitoksen suorituskyvyn kehittämistä jatketaan Rajavartiolaitoksen resurssien puitteissa. Merkittävimpiä kehittämistarpeita ovat rajatarkastustekniikan kehittäminen, itärajan ja merialueen teknisen valvontajärjestelmän uudistaminen vastaamaan nykyajan teknisiä ja operatiivisia vaatimuksia, vartiolaivojen kehittäminen ja valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaaminen koneiden käyttöiän päättyessä.

Jo jonkin aikaa jatkuneesta noususuhdanteesta huolimatta Suomen julkinen talous elää edelleen velaksi. Valtio joutuu jatkamaan taloutensa sopeuttamista. Rajavartiolaitoksenkin resurssikehitys on jo pitkään ollut epäsuhdassa lisääntyvien tehtävien, kansalaisten odotusten ja toimintaympäristön muutoksen kanssa. Itärajan valvontaan, Helsinki-Vantaan liikenteen kasvuun ja lisääntyneisiin EU:n säädösten velvoitteisiin korvamerkitty lisämääräraha ei poista Rajavartiolaitoksen sopeuttamistarvetta muussa toiminnassa. Sopeuttamistoimia on siis jatkettava. Rajavartiolaitoksen menossa oleva säästökuuri on suuruudeltaan 15 miljoonaa euroa.

Osallistuin viimeistä kertaa Turvallisuuskomitean kokoukseen kesäkuun alussa. Turvallisuuskomitean työskentely on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti vuoden 2014 tapahtumat Krimillä ja sen jälkeen Itä-Ukrainassa. Turvallisuuskomitean on rohkeasti jatkettava työtä valitun toimintalinjan mukaisesti. Sitä olen kuitenkin monesti pohtinut, että tukeeko turvallisuuskomitean työ parhaalla mahdollisella tavalla Suomen varautumista häiriöihin ja kriiseihin nykyisessä toimintaympäristössä, jossa muutos on jatkuvaa ja joskus hyvinkin nopeaa? Tunnetusti erityisesti hybridivaikuttamisen tunnistaminen voi olla hyvin haastavaa. Yhteinen tilannekuva on välttämätön koordinoidulle ja tehokkaalle toiminnalle. Erityisen tärkeää se on Suomen kaltaiselle valtiolle, jonka käytettävissä olevat resurssit ovat aina niukat.

Siirtyessäni reserviin käytän tässä tilaisuutta hyväkseni ja osoitan kiitokseni Rajavartiolaitoksen henkilöstölle ja yhteistoimintaosapuolille sujuvasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä kokonaisturvallisuuden hengessä. Vahva yhteistoimintakulttuuri on suomalaisen viranomaiskentän erikoisuus ja valtti. Valmiutemme kohdata toimintaympäristön haasteita on parantunut, mutta työn on jatkuttava.

Rajavartiolaitoksen perustamisesta tulee ensi maaliskuussa kuluneeksi 100 vuotta. Rajavartiolaitos on edelleenkin kansalaisten turvana kaikissa oloissa; ammattitaitoisesti, luotettavasti ja yhteistyökykyisesti.

 

Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen,

Rajavartiolaitoksen päällikkö