Kokonaisturvallisuutta yhdessä #4: Varautumisesta toimintavalmiuteen – julkisen johtamisen haaste kun musta joutsen lentää vastaan

Hyvät kuulijat!

Ennen nykyistä koronpandemiaa ajattelimme, että valmiuslain käyttäminen on vaikeaa ja liian jäykkää. Nyt tiedämme, että valmiuslain käyttöönotto ei ollut ongelma – poikkeusolot on jo kahdesti voitu todeta ilman, että laki on ollut siinä esteenä tai hidasteena.

Meidän keskeinen haasteemme jatkossa on se, että maan hallituksen on voitava johtaa maata poikkeusoloissa. Sellainen tilanne ei ole kestävä, jossa eri alojen viranomaiset johtavat kovin itsenäisesti omalla toimialallaan ja toimialueellaan, eikä selvyyttä valtakunnallisesta johtamisesta ja sen linjasta oikein hyvin ole.

Ei riitä, että uudistamme valmiuslain. Meidän pitää myös pystyä uudistamaan johtamista ja rakentamaan sellaisia johtamismalleja, että ne ottavat aidosti huomioon uhka- ja kriisitilanteiden johtamisen. Mielestäni tavoitteena tulisi olla se, että sääntely on ilmiö- eikä hallintoalapohjaista, ja toimivaltuudet saadaan käyttöön tarvittaessa, eikä erilaisten käsitteiden ja luonnehdintojen perusteella. Keskeistä tulisi olla se, miten vakava ja minkälainen kriisi meillä on, eikä mihin valmiuslain lokeroon se asettuu.

Aivan olennaista tulevaisuuteen katsoessa on muistaa, että kukaan meistä ei ennalta tiennyt, minkälaista pandemian hallinta ja sen johtaminen. Kukaan meistä ei myöskään tiedä, minkälaisen mustan joutsenen seuraavaksi kohtaa. Siksi nyt pitää valmistautua myös tuntemattomaan, eikä vain jo tunnetun toistumiseen.

Pekka Timonen
Kansliapäällikkö
Oikeusministeriö