Kokonaisturvallisuutta yhdessä #5: Ruokahuolto ja kausityövoima

Koronapandemian aikana ruokahuollon toimivuus ei ole ollut itsestäänselvyys. Ei Suomessa eikä missään päin maailmaa, mutta Suomessa ruokaketju on hyvin pystynyt vastaamaan korona-ajan haasteisiin. Laajamittaisilta sairastumisista ruoan tuotannossa ja sen jatkojalostuksessa on vältytty, ja kuluttajat löytävät edelleenkin haluamansa ruokatarvikkeet kaupan hyllyltä – tai verkkokaupasta, entistäkin enemmän. Hamstrausta i Suomessa juurikaan ilmennyt ihan koronakriisin alun jälkeen.

Ruokaketjun häiriötön toiminta poikkeusoloissa kertoo osaltaan kansalaisten vahvasta luottamuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Toisaalta, mahdolliset häiriö ruokahuollossa voisivat nopeasti rapauttaa tätä luottamusta. Korona-aika on asettanut haasteita maataloustuotannolle, erityisesti kausityövoiman saatavuudessa. Vaikka maa- ja puutarhatalous on myös pitkälle koneellistettua, ilman ihmistyötä ei elinkeino pärjää. Kasvukauden aikana tarvitsemme noin 16 000 kausityöntekijää ja heidän työpanostaan, erityisesti työvoimavaltaisella puutarhasektorilla. Tämä kausityövoiman osuus vastaa kuitenkin vain noin 15 % maa- ja puutarhatalouden koko työvoimasta.

Rajojen sulkeuduttua viime keväänä, olimme tilanteessa, jossa vaarana oli jopa alkutuotannon toimintakyky, kun työvoiman saanti rajojen ulkopuolelta oli uhattuna. Loppujen lopuksi kausityöntekijöiden maahantulo kuitenkin sallittiin, ja tämä kevät onkin ollut jo hallinnollisesti huomattavasti helpompaa. Hallitus ei tänä vuonna asettanut erityistä kausityövoimakiintiötä.

Tilat toki tietävät itse parhaiten työvoiman tarpeensa, ja ylimääräisiä työntekijöitä ei tiloille varmasti oteta. Tänä keväänä tiloille on toimitettu entistäkin tiukemmat terveysturvallisuusohjeet viranomaisten valmistelemana. Näiden ohjeiden uskomme osaltaan edesauttavan koronatilanteen kurissa pitämistä. Parasta olisikin, jos yhtä ainoata koronatapausta tiloilla ei esiintyisi. Olen kuullut, että tilat ovat ottaneet ohjeet erittäin hyvin vastaan ja kiitelleet niiden selkeydestä. Nyt tiloilla siis tiedetään, mitä ovat ennaltaehkäisevät toimet, mutta ohjeissa selvitetään myös ne toimenpiteet, jos koronaepäilyjä tai -tapauksia ilmenee.

Yhteistyö alueiden terveysviranomaisten kanssa on olennaista. Hygieniaohjeista monet ovat sellaisia, että niistä on toki hyötyä muulloinkin kuin korona-aikana, aivan niin kuin meidän kaikkien kansalaisten osalta. On hienoa, että maamme tartuntaluvut ovat viime viikkojen aikana laskeneet – aika reippaastikin – ja rokotuksia annetaan jo nuoremmille ikäryhmille kiihtyvään tahtiin. Maahantulorajoitukset kuitenkin jatkuvat vielä toistaiseksi, erityisesti maista, joissa on korkea ilmaantuvuusluku. Näihin kuuluu muun muassa Ukraina, josta näitä kausityöntekijöitä erityisesti meille tulee.

Tilojen työvoiman tarve tälle kasvukaudelle on turvattu, mutta erityistoimet vaativat työtä, ja niistä koituu kustannuksia. Toimet ovat olleet, ja ovat edelleen, välttämättömiä meidän kaikkien terveyden takaamiseksi. Näillä toimilla turvataan myös kotimainen ruoantuotanto, kun tilojen oma väki ja muukin työvoima pysyvät terveinä.
Ruokaturvasta huolehtiminen on keskeinen osa huoltovarmuutemme ylläpitoa. Olen erittäin ylpeä siitä työstä, jota ruokajärjestelmämme eri ammattilaiset tekevät joka ikisenä päivänä meidän kaikkien suomalaisten parhaaksi. Voimme olla erittäin kiitollisia, että tämä työ on sujunut hyvin myös näiden poikkeuksellisen haastavien kuukausien aikana. Huoltovarmuustyö jatkuu ja sitä kehitetään myös viimeisen vuoden koronaopit hyvin mielessä pitäen.

Jaana Husu-Kallio
Kansliapäällikkö
Maa- ja metsätalousministeriö