Laillisuus on turvallisuutta

Oikeudellisen sääntelyn yhtenä kehityspiirteenä viime vuosikymmeninä on ollut perus- ja ihmisoikeusajattelun voimistuminen. Tämä näkyy mm. siinä, että viranomaiset ja tuomioistuimet harkitsevat päätöstensä perusteita aikaisempaa laajemmin tästä näkökulmasta, ja ottavat huomioon myös kansainväliset ihmisoikeusratkaisut. Toinen kehityspiirre on säädösten määrän kasvu, mikä on osaltaan johtunut EU-sääntelyn tuomasta lisästä.

Turvallisuutta koskevia normeja uudistettaessa käydään jatkuvasti rajanvetoa perus- ja ihmisoikeuksien sekä turvallisuustehtäviä hoitavien viranomaisten toimivaltuuksien välillä. Joidenkin mielipiteiden mukaan rikosten ehkäisyä, valvontaa ja järjestyksenpitoa koskevissa laeissa tulisi olla aikaisempaa laajemmat ja niin sanotusti joustavammat toimivaltuudet eri viranomaisille. Samoin valmiuslainsäädännön poikkeustoimivaltuuksia ja valtuuksien myöntämismenettelyn helpottamista on vaadittu kriisiytyvien turvallisuustilanteiden nopeaa ”hoitamista” varten.

Oikeusvaltio-Suomessa viranomaisille on asetettu velvoite noudattaa lakia. Perus- ja ihmisoikeusajattelun nousu on myös terävöittänyt tätä velvoitetta. Julkisessa keskustelussa on pidetty hallinnon lainalaisuusperiaatteen tiukkuutta jopa liiallisena. Virkatoiminnan laillisuusvaatimus luo kuitenkin vakautta ja luottamusta yhteiskuntaan. Kansalaiset voivat luottaa myös oikeuksiensa toteutumiseen. Viranomaisten puolueettomuus ja toiminnan riittävä läpinäkyvyys lisäävät turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Yhdenmukainen ja syrjimätön kohtelu koskee myös ulkomaiden kansalaisia, jotka asioivat viranomaisten kanssa.

Viime vuosien kokemukset erilaisista kriisitilanteista ovat osoittaneet, että viranomaistoiminnan korkea laatu ja oikeusvaltion vaatimukset voidaan säilyttää yllättävissäkin tilanteissa. Suomeenkin yltänyt turvapaikanhakijoiden aalto voitiin poliisin, maahanmuuttoviranomaisten ja tuomioistuinten tehostetun toiminnan avulla hoitaa normaalein toimivaltuuksin. Myös nopeisiin lainmuutoksiin oli tarvittaessa valmiutta.

Samoin voidaan ajatella voitavan menetellä myös valmiuslainsäädännön kehittämistarpeiden kanssa. Nykysäännökset riittävät tilanteiden haltuunottoon ja tarvittaessa voidaan rajoitettuja muutoksia saada aikaan nopeastikin. Kaikkiin uhkiin ennalta varautuminen taitaa olla nykyisin likipitäen mahdotonta. Oikeusvaltiosta kiinni pitäminen kaikissa olosuhteissa on yhteiskunnalle merkittävä voimavara. Suomessa pyritään laajapohjaiseen turvallisuusajatteluun, jossa myös kansalaiset, yritykset ja järjestöt osallistuvat aktiivisesti turvallisuuden rakentamiseen. Heille on tärkeää, että oikeusvaltio pidetään arvossa kaikissa turvallisuustilanteissa.

Asko Välimaa

Oikeusministeriön kansliapäällikkö