Liikenteen automaatiota turvallisesti

Liikenteestä on tullut yhä automaattisempaa vuosikymmenten kuluessa. Junat, lentokoneet ja laivat pystyvät kulkemaan ilman kuljettajaa, ja ilmiö hiipii niitäkin haasteellisempaan ympäristöön, tieliikenteeseen.

Yleiseen robottiautoiluun on vielä aikaa, mutta autojen monet ominaisuudet ottavat päivä päivältä enemmän vastuuta liikkumisesta. Auton äly huolehtii, ettemme törmää edellä ajavaan autoon. Ohituksissa ja pysäköinnissä auton järjestelmät lisäävät turvallisuutta. Aivan ilmeisesti evoluution päässä on autonomisesti liikkuva auto, valloittivatpa nämä robotit sitten maantiemme jo ensi vuosikymmenellä vai vasta seuraavilla.

Robotit ovat askel digitalisaatiossa. Robotti on kone, joka muuttaa datan teoksi. Automaatio on suuri yhteiskunnallinen mahdollisuus, joka tehostaa taloudellista toimintaa ja tuottavuutta, luo kasvua ja edistää hyvinvointia.

Parhaillaan Suomessa on useita autonomisen liikenteen kokeiluja, joissa liikkumisen turvallisuutta testataan. Automaatiolle suopea sääntely-ympäristö on houkutellut tänne yrityksiä kokeilemaan mm. talvisen tieliikenteen ja automaattisen merenkulun järjestelmiä.

Liikenne- ja viestintäpolitiikka purkaa määrätietoisesti tarpeettomat esteet automaattiselta liikenteeltä. Lailla toki varmistetaan, että kehitys ei johda kohtuuttomiin turvallisuusriskeihin.

Kaikki tekniikka on haavoittuvaa, ja siksi monet pelkäävät automaattisen liikenteen turvallisuutta. Pelko on pitkälti perusteetonta. Nykyisin tavallisen henkilöauton hinnassa lienee puolet tietotekniikkaa, ja monella tavalla olemme liikenteessä sen armoilla jo nyt. Se kannattaa, sillä enemmässä kuin yhdeksässä kymmenestä tieliikenteen onnettomuudesta vika on ihmisessä.

Liikenteen automaation tärkeimpiä hyötyjä on parempi turvallisuus. Käyttäjää houkuttelevat uudet palvelut ja sujuvampi matkan teko, mutta ilman luottamusta turvalliseen automaatioon hyväkään palvelu ei mene kaupaksi. Hyvä sääntely varmistaa perustellun luottamuksen.

Auton pysyminen tiellä ilman ihmisen ohjausta edellyttää, että se kommunikoi toisten teillä liikkujien ja ympäristön kanssa. Liikkumisen turvallisuudelle on välttämätöntä, että tieto liikkuu. Lisäksi tieto antaa mahdollisuuksia erilaisten tienkäyttäjän palvelujen tarjontaan. Tämä uusi globaali liiketoiminta voi tarjota tilaisuuden suomalaiselle osaamiselle, mikä luo kasvua ja työpaikkoja.

Jaettu tieto ruokkii innovaatioita, jotka parantavat turvallisuutta ja tuovat muita etuja liikkujalle. Tiedon tulee olla avointa ja helppokäyttöistä, mutta samalla liikkujan yksityisyys on suojattava. Reiluja sääntöjä tiedon käyttöoikeuksille tarvitaan.

Tietojärjestelmien turvallisuus on merkittävä haaste. Vähitellen matkustajaksi muuttuvan kuljettajan on voitava lähteä liikkeelle pelkäämättä, että auton älyn runnellut virus tai ohjelmistot lamauttanut kyberhyökkäys eivät vaaranna turvallista matkantekoa. On voitava luottaa siihen, että järjestelmä on suunniteltu, rakennettu ja ylläpidetty korkealaatuisesti ohjelmoidun ja virheistä oppivan tekoälyn varaan.

Liikenteen tietoturvallisuusuhat ovat samat kuin muunkin digitaaliajan toiminnan. Kenenkään ulkopuolisen ei pidä päästä vaikuttamaan ajoneuvon tilaan, suuntaan tai nopeuteen.

Kyberuhkiin varautumisen on oltava liikenteen arkea siinä missä vaikkapa pankkitoiminnan ja teollisuudenkin. Yhtään sen kummallisemmasta asiasta ei ole kysymys. Tietoturvan tulee olla itsestään selvä osa kaikkia liikenteenkin tuotteita ja palveluita.

Liikennejärjestelmän pitää taipua moneen. Robottiliikenteen kulta-aikaa odotellessa on vielä vuosikymmeniä huolehdittava liikenneturvallisuudesta väylillä, joilla liikkuu toistensa seassa niin autonomisia autoja kuin ihmisen ohjaamiakin ajoneuvoja.

Uusi liikenne vaatii väyliltä enemmän. Tiet eivät enää ole vain bitumia ja radat kiskoja, vaan automaattisen liikenteen alustana väylänkin on oltava älykäs. Digitaalitalouden liikenne vaatii yhteiskunnan resursseja, jos se halutaan kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi.

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Liikenne- ja viestintäministeriö

 

(Kuva: Tomi Parkkonen)