Lisää tehoa varautumiseen

Suomessa valmistellaan laajaa maakuntauudistusta, jonka yhteydessä otsikoihin on noussut lähinnä sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt uudistuksen merkitys pelastustoimen ja erityisesti varautumisen näkökulmasta.

Maakuntauudistuksen valmistelun mukaisesti nykyiset aluehallintovirastot lakkaavat ja perustetaan valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto. Aluehallintovirastoille kuuluvat lain mukaan varautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen, valmiusharjoitusten järjestäminen sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen. Vuoden vaihteen alla kuitenkin linjattiin, että uudessa valtakunnallisessa virastossa hoidetaan vain laillisuusvalvontaan liittyvät tehtävät, jolloin oli ratkaistava varautumiseen kuuluvien tehtävien hoito vastaisuudessa.

Valmistelussa on kaavailtu, että vuoden 2019 alusta perustettavat maakunnat huolehtisivat paitsi omasta varautumisestaan myös tehtävistä, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen varautumista maakunnan alueella toimivien valtion ja kuntien viranomaisten, yksityisten ja järjestöjen kesken. Sisäministeriö vastaisi suoraan alueellisen yhteisen varautumisen valtakunnallisesta yhteensovittamisesta maakuntien kesken ja kuten aikaisemminkin myös keskushallinnon tasolla. Näin alueellisesta varautumisesta muodostuu valtakunnallinen kokonaisuus, joka perustuu valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä päätettyihin sekä Turvallisuuskomiteassa linjattuihin varautumista koskeviin periaatteisiin. Sisäministeriön nykyistä voimakkaampi rooli ”siviilivalmiuden” varautumisessa vastaa eurooppalaista kehitystä EU-jäsenmaiden joukossa.

Pelastusopisto antaa koulutusta myös varautumisessa. Tehtyjen linjausten mukaan Pelastusopisto huolehtisi jatkossa ylimaakunnallisten häiriötilanne- ja valmiusharjoitusten järjestämisestä yhteistyössä maakuntien ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Se huolehtisi myös alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisestä yhteistyössä maakuntien ja sotilasviranomaisten kanssa Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan (MONK) antamien linjausten mukaan.

Tavoitteet varautumisessa ovat kaikilla varmasti yhteisiä: Vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä (kriisinsietokykyä) ja taata kaikille mahdollisimman hyvä turvallisuuden ja hyvinvoinnin taso myös erilaisten häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana. Parhaiten tässä onnistumme turvallisuustoimijoiden yhteisellä tekemisellä. Toimintaa on jonkun kuitenkin sovitettava yhteen. Yhteensovittamistehtävä nähdään valitettavan usein jonkinlaisena valtapelinä.  Kyse on kuitenkin verkostomaisen organisaation tahdittamista ja sen huolehtimista, että tehtävä tulee hoidetuksi ja maali on yhteinen.

Suomessa on tehty hyvää työtä varautumisen kehittämisessä. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistaminen ja niin sanotun siviilivalmiuden kehittäminen edellyttää jatkossa uudenlaisia toimintamalleja, vahvaa valtion ja maakuntien välistä yhteydenpitoa ja kumppanuutta sekä aluetasolla samanlaista kumppanuuteen perustuvaa verkostomaista yhteistyötä kaikkien maakuntien alueella toimivien kesken.

Muutos on aina mahdollisuus. Oikein toimien meillä on tilaisuus vahvistaa maamme turvallisuutta nykyisestä.

Esko Koskinen
Pelastusylijohtaja
Sisäministeriö