Sisäinen turvallisuus 2020-luvun yhteiskunnan menestystekijänä

Suomen hallituksen sisäisen turvallisuuden tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin ja yhdenvertaisin maa. Sisäministeriön hallinnonalan toimijat ennaltaehkäisevät turvallisuusriskejä, varmistavat palvelujen saatavuuden ja laadun perusoikeuksia kunnioittaen ja hyvää hallintoa noudattaen.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa yksi yhteiskunnan elintärkeä toiminto on sisäinen turvallisuus. Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on sisäministeriön hallinnonalan keskeisimpiä tehtäviä. Sisäisen turvallisuuden strategisia tehtäviä ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, pelastus- ja meripelastustoimen ylläpitäminen, rajaturvallisuuden ylläpitäminen, maahanmuuton hallinta, laajamittaisen maahantulon hallinta ja hätäkeskustoiminta. Lisäksi sisäministeriön tehtäviin kuuluvat kansainvälinen siviilikriisinhallinta ja kansainvälinen pelastustoiminta.

Sisäisen turvallisuuden tehtäviä hoidetaan jokainen päivä ”turvallisen arjen” vaatimalla tasolla. Turvallisuusviranomaisilla on oltava jatkuva valmius käynnistää tarvittavat toimenpiteet. Samanaikaisesti ennaltaehkäisyn merkitys korostuu. Yksikin ehkäisty onnettomuus on kaikkien kannalta parempi! Hyvä tilanteiden jälkihoito ja arviointi on myös avain kehitykseen. Ja kaikessa tässä tarvitsemme poikkihallinnollista yhteistyötä sekä toisten viranomaisten että yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Turvallinen arki antaa kansalaisillemme hyvän turvallisuuden tunteen ja luo myönteistä turvallisilmapiiriä yhteiskuntaamme. Turvallisen arjen toteuttamisen lisäksi sisäministeriön hallinnonalalla varaudutaan strategisten tehtävien toteuttamiseen myös yhteiskunnan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toiminnan tehostaminen voidaan aloittaa nopeasti ja joustavasti edellä mainitun päivittäisen toimintavalmiuden ansiosta.

Toimintaympäristömme muutos on nopeaa; väestön keski-iän kasvaminen, kaupungistuminen, yhteiskunnan monikulttuuristuminen, digitalisoituminen, talouspaineet, rikollisuuden eri muotojen kasvaminen, vain muutamia mainitakseni. Muutokset haastavat meitä oman toimintatapamme ja yhteistyömuotojemme jatkuvaan kehittämiseen.

Kansainväliset yhteistyöverkostot ja niiden sujuva toiminta ovat tärkeä osa Suomen sisäisen turvallisuuden varmistamista. Rikollisuuden vanhat ja uudet ilmiöt, esimerkiksi kyberrikollisuus, ihmiskauppa, huumerikollisuus, hyödyntävät vapaata liikkuvuutta ja digitalisoitunutta maailmaa tehokkaasti. Vain tehokkaalla kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä voimme saada hyvää tulosta aikaan.

Kokonaisturvallisuutta lisää viranomaisten ja kansalaisten toimiva vuorovaikutus. Tutkimusten mukaan Suomessa luotetaan viranomaisiin. Tämä onkin tärkeä edellytys nimenomaan kielteisten asioiden ennaltaehkäisyn kannalta. Riittävän ajoissa saatu tieto kansalaiselta voi auttaa torjumaan yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta uhkaavan suurenkin tapahtuman. Luottamuksen tulee toteutua koko Suomessa niin pääkaupunkiseudulla kuin harvaan asutuilla alueilla. Erityisesti pääkaupunkialueella korostuu luottamuksen rakentaminen viranomaisten ja kantaväestöön kuulumattomien osalta. Myös syrjäytymisen ehkäisy on erittäin tärkeätä ennaltaehkäisevää toimintaa koko yhteiskunnassamme.

Päivi Nerg

Kansliapäällikkö

Sisäministeriö

Kuva: Hannes Victorzon