Suomi osallistuu kansainväliseen Multinational Capability Development -kampanjaan (MCDC)

MCDC-lyhenteestä saattaa monelle tulla mieleen takavuosien suosittu bändi. Kyse ei kuitenkaan ole rock-musiikista, vaan kansainvälisestä Multinational Capability Development -kampanjasta, jonka tavoitteena on kehittää monikansallisissa operaatioissa tarvittavia ei-materiaalisia suorituskykyjä.

Kampanjassa tehtävä työ edistää monikansallisiin operaatioihin osallistuvien maiden ja organisaatioiden yhteensopivuutta. Kampanjan johtovaltio on Yhdysvallat. Työhön osallistuu 22 valtiota sekä Naton kehittämisestä vastaava johtoporras (Allied Command of Transformation, ACT) ja EU:n puolustusvirasto (European Defence Agency, EDA).

Mistä on kyse?

Kampanjan projektien perustana ovat käytännön toiminnassa havaitut suorituskykypuutteet. Puutteiden korjaamiseksi perustetut projektit toteutetaan kaksi vuotta kestävän kampanjan aikana. Projektit toteutetaan osallistuvien valtioiden tai organisaatioiden edustajien ryhmätyönä. Työhön osallistuvat saavat kaikki projektin tuotteet hyödynnettäväkseen. Lisäksi kansainvälisessä yhteistyössä saadaan ohessa hyödyllistä tietoa muiden osallistujamaiden käsityksistä. Kampanjassa käytetään työkaluna Concept Development & Experimentation eli CD&E -menetelmää, jossa suorituskyvyn käytön kirjallinen käyttöperiaate testataan käytännössä ennen sen julkaisua.

Miksi Suomi osallistuu?

Suomen osallistumisen päätavoitteena on kehittää kansallista yhteensopivuutta ja siten parantaa kansallisia osallistumisvalmiuksia monikansallisiin operaatioihin. Kehittämisprojektien tuotteilla on lisäksi oltava kansallista hyödynnettävyyttä. Suomi on osallistunut tähän työhön vuodesta 2004 alkaen. Kesäkuussa 2015 alkavan seuraavan kampanjan aiheena on alueellisen turvallisuuden muodostaminen ja ylläpito. Suomesta työhön osallistuu puolustushallinnon lisäksi useat kansalliseen turvallisuuteen liittyvät hallinnonalat.

Mitä kampanjassa tehdään?

Osallistujat tekivät alkavaan kampanjaan yhteensä 33 projektiestystä, joista toteutettavaksi valikoitui kymmenen projektia. Projektien aiheet ovat sangen ajankohtaisia – alkavassa kampanjassa kehitetään muun muassa sosiaaliseen mediaan, hybridisodankäyntiin ja autonomisiin järjestelmiin liittyviä suorituskykyjä.

Sosiaalisen median hyödyntäminen (The Utility of Social Media to Enhance Coalition Operations Communication) -projektin johtomaa on Saksa, ja sen tavoitteena on parantaa kykyä käyttää sosiaalista mediaa operaation tukemiseksi. Projekti pyrkii myös lisäämään ymmärrystä sosiaalisen median luonteesta, vaikutuksesta, mahdollisuuksista ja ongelmista monikansallisissa operaatioissa kohdeyleisöt huomioiden. Suomen osallistumisen tavoitteena on kehittää informaatioympäristön ymmärrystä ja vaikuttamismahdollisuuksia sosiaalisen median välityksellä.

Hybridisodankäyntiä käsittelevän (Countering Hybrid Warfare) -projektin johtomaa on Norja. Projektin tavoitteena on lisätä ymmärrystä hybridisodankäynnistä ja sen uhkasta. Projektin tuotteina syntyy perusselvitys ja käsitekartoitus hybridisodankäynnistä, jossa selvitetään olemassa olevat kansalliset ja kansainväliset lähestymistavat. Suomen osallistumisen tavoitteena on hankkia perustietoa aiheesta ja osallistujien näkemyksiä tulevaisuuden turvallisuusympäristön kehittymisestä.

Autonomiset järjestelmät ja niiden suojaaminen (Counter Unmanned Autonomous Systems, CUAxS) -projektia johtaa Nato. Projektin tavoitteena on arvioida, miten autonomisia piirteitä omaavat järjestelmät kehittyvät, millaisia mahdollisuuksia ja uhkia ne muodostavat sekä miten niitä voidaan torjua. Projektin tuotteina syntyy muun muassa arvio autonomisten järjestelmien teknisestä kehittymisestä ja perusteet autonomisten järjestelmien uhkan torjumiseksi.

Suomen osallistumisella edistetään esimerkiksi autonomisiin järjestelmiin liittyvien sovellusten kehittämistä ja osaltaan myös uuden liiketoiminnan edellytyksiä. Lisäksi projektissa saatava tietopohja auttaa asevalvontanäkökulmasta Suomen kannanmuodostusta autonomisten asejärjestelmien mahdolliseen rajoittamiseen liittyvissä pohdinnoissa.

Esitykset projekteista, joissa Suomi on mukana:

Lisätietoja aiheesta: Turvallisuuskomitean sihteeristö, Harri Roivainen (harri.roivainen[at]turvallisuuskomitea.fi, puh. 0295 140 703)