Uudet turvallisuushaasteet opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta

Helsingin piispa Irja Askola totesi opetus- ja kulttuuriministeriön jouluhartaudessa joulukuussa 2016 pitämässään puheessaan pitävänsä opetus- ja kulttuuriministeriötä ”todellisena turvallisuusministeriönä”. Ministeriön toimialoilla tehtävällä työllä on kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja menestymiseen.

Piispan havaintoa voidaan pitää siitä näkökulmasta osuvana, että opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan toimenpiteillä voidaan vaikuttaa moniin viime vuosina pinnalle nousseisiin turvallisuushaasteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta ja niitä tukevien instituutioiden jatkuvasta kehittämisestä. Koulutusjärjestelmän keskeisiä tehtäviä on antaa kaikille kansalaisille riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet demokraattisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Ministeriön toiminta tavoittaa kaikki Suomessa asuvat lapset ja nuoret. Koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikalla luodaan perustaa aktiiviselle kansalaisyhteiskunnalle, yhteiskunnalliselle yhteenkuuluvuudelle, luottamukselle, kansalaisten keskinäiselle kunnioitukselle, avoimuudelle ja monikulttuurisuudelle.

Yksi suurimmista suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden haasteista on monimuotoinen syrjäytyminen, joka lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä. Väestön hyvinvointi, terveys ja osallistuminen polarisoituvat tällä hetkellä. Yhteiskunnan erilaistuminen ja eriarvoistuminen näkyy myös nuorten ja aikuisten osaamistuloksissa, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käytössä ja nuorten elinoloissa. Koulutuksen, nuorisotoiminnan, kulttuurin ja liikunnan alueen politiikkatoimet ja uudet toimintamallit tulevat aiempaa tärkeämmiksi. Niillä voidaan puuttua eriytymiskehitykseen, parantaa yksilöiden mahdollisuuksia sekä vahvistaa sosiaalista koheesiota. Vaikuttavuuden syklit ovat pitkiä. Varhaiskasvatuksella, esiopetuksella ja peruskoulutuksella luodaan pohja yksilöiden myöhemmälle menestykselle. Nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapolitiikan keinoin vaikutetaan ennaltaehkäisevästi erilaisten hyvinvointi- ja terveysongelmien syntyyn ja vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa.

Eurooppaan ja myös Suomeen suuntautuva maahanmuutto on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Vaikka Suomessa vuoden 2015 ennätyslukemista onkin tultu alaspäin, Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kotouttaminen on haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Koulutuksella on suuri rooli tilanteen oikeudenmukaisessa ja kestävässä hoitamisessa. Maahanmuuttajan tie uuteen arvokkaaseen elämään, työhön, yhteisön jäseneksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi käy koulutuksen kautta. Koulutus on siten kotoutumisen peruselementti. Tämän johdosta maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen on varauduttu mm. lisäämällä perusopetukseen valmistavan opetuksen, aikuisten perusopetuksen, vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen rahoitusta ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta vuosina 2017-2020.  Myös maahanmuuttajien osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalveluihin ja koulutuspolkuja tukevien menettelyjen kehittämiseen sekä maahanmuuttajien kotoutumista tukeviin kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpiteisiin on lisätty määrärahoja. Aikuisten perusopetus uudistetaan vuonna 2018 ja ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksia joustavoitetaan.

Jatkuvasti kehittyvä ja uusille alueille laajeneva informaatioteknologia ohjaa yhä enemmän ihmisten elämää sekä samalla myös ihmisten asenteiden ja näkemysten muotoutumista. Digitalisaatio tuo toisaalta uusia mahdollisuuksia ihmisten elämään, mutta samalla myös uusia riskejä. Erilaista tietoa, valheellistakin, on valtavasti, nopeasti ja helposti saatavilla ja levitettävissä. Entistä tärkeämpää on, että kansalaisilla on sekä taidot toimia digitaalisessa ympäristössä että myös ymmärrys kybertoimintaympäristöön liittyvistä riskeistä.

Perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön kaikilla peruskoulun luokilla vuoteen 2019 mennessä. Uusiin opetussuunnitelman perusteisiin on lisätty osana laaja-alaista osaamista monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Lukion opetussuunnitelman perusteisiin on niin ikään osana aihekokonaisuuksia sisällytetty monilukutaito ja mediat sekä teknologia ja yhteiskunta. Medialukutaidon kehittäminen on merkityksellistä myös Ukrainan kriisin myötä esille nousseen informaatiovaikuttamisen näkökulmasta.

Vuodelta 2010 peräisin oleva yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittää yhteiskunnan seitsemän elintärkeää toimintoa, joista tulisi kyetä huolehtimaan kaikissa oloissa. Elintärkeistä toiminnoista ”henkinen kriisinkestävyys” on nykyisen strategian mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan vastuulla. Strategian mukaan henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kansakunnan kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta.

Uuden turvallisuusstrategian (YTS 2017) laadintatyö on parhaillaan loppusuoralla. Tulevassa strategiassa henkinen kriisinkestävyys hahmotetaan perustellusti nykyistä strategiaa laajemmasta näkökulmasta. Henkinen kriisinkestävyys on osa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus ylläpitävät valmiuksia kohdata ja selviytyä häiriötilanteissa ja luovat näin perustaa henkiselle kriisinkestävyydelle. Tulevassa strategiassa myös muut hallinnonalat kytketään mukaan huolehtimaan henkisen kriisinkestävyyden kokonaisuudesta. Tämä on erityisen tärkeää, koska henkisen kriisinkestävyyden säilyminen on myös riippuvainen muiden hallinnonalojen vastuulla olevista strategisista tehtävistä.

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

Opetus- ja kulttuuriministeriö

 

Kuva: Emilia Kangasluoma