Valtioneuvoston puolustusselonteko – Puolustusvoimien kehittäminen osana kokonaisturvallisuutta

Selonteko julkaistiin 16.2.2017 ja sen eduskuntakäsittely alkoi 8.3.2017. Puolustusselonteko antaa selkeät poliittiset suuntalinjat puolustuksemme kehittämiselle pitkälle 2020 -luvulle. Suomen puolustuskyky on yksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatuista yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista. Aiemmin tällä hallituskaudella laadittu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko muodosti vankan pohjan puolustusselonteon laatimiselle.

Selonteko on puolustushallinnon yhteinen näkemys puolustuksen kehittämiseksi. Työssä on huomioitu parlamentaariselta seurantaryhmältä, selonteon poikkihallinnolliselta valmisteluryhmästä sekä TP-UTVA:sta saadut linjaukset ja huomiot. Selontekoprosessin vahvuus on yhdessä tehdyssä valmistelussa.

On laajasti tunnustettu, että turvallisuusympäristömme on muuttunut viime vuosina epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt ja keinovalikoima laajentunut. Yleisesti on puhuttu hybridiuhkista. Kokonaisturvallisuuden malli on tehokas keino vastata tämän tapaiseen laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus limittyvät toisiinsa tai niitä voi olla jopa mahdotonta erottaa toisistaan nykymaailmassa. Moniulotteisimpia uhkia vastaan ei voida puolustautua vain yhdellä keinolla tai yhden toimijan toimenpitein, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä eri viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa uhkiin vastaamiseksi. Suomen kokonaisturvallisuuden malli tarjoaa tälle yhteistyölle hyvän perustan.

Omasta puolustuksesta huolehtiminen ei ole sapelinkalistelua, vaan sekä velvollisuutemme, että myös turvallisuusympäristöämme vakauttava tekijä. Viestimme on selvä: Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta.

Puolustuksemme kehittäminen muodostaa kokonaisuuden ja selonteon mukaisesti kehittämisen painopisteinä ovat: sodan ajan vahvuuden nostaminen, kaikkien puolustushaarojen valmius, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelun, kyberpuolustuksen ja kaukovaikuttamisen kehittäminen. Julkisuudessa selontekoa on käsitelty lähinnä puolustusvoimien strategisten hankkeiden kautta. Merivoimien alusten ja ilmavoimien hävittäjien uusimisessa onkin kyse kahdesta puolustusvoimien merkittävästä hankkeesta, mutta ne ovat osa kehittämisen kokonaisuutta.

Puolustusvoimauudistuksen jälkeinen henkilöstön määrä, noin 12 000, on vähimmäistarve puolustusvoimien nykyisten tehtävien hoitamiselle. Sodan ajan joukkorakenne määrittää henkilöstörakenteemme. Voimavaroja selontekokaudella kohdennetaan puolustusvoimien ydintehtäviin kuten toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen sekä uusien suorituskykyjen kehittämisen ja ylläpidon edellyttämiin tehtäviin. Varusmieskoulutuksessa tullaan hyödyntämään verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmiä. Kutsuntoja parannetaan kehittämällä digitaalisia palveluita. Koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, johon liittyy myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa pyritään vahvistamaan paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä.

Kansainvälistä puolustusyhteistyötä kehitetään tukemaan Suomen kansallista puolustusta. Yhteistyötä toteutetaan EU:n, NORDEFCO:n ja Naton puitteissa sekä kahdenvälisesti. Kahdenvälisistä kumppaneista tärkeimmät ovat Ruotsi ja Yhdysvallat.

Lainsäädäntöä uudistamalla kehitetään ensisijaisesti valmiutta, viranomaisyhteistyötä, aluevalvontaa sekä tiedonhankintaa. On ensiarvoisen tärkeää, että käytössä oleva lainsäädäntö vastaa muuttuneeseen toimintaympäristöömme.

Kehittämisen ohella tulee muistaa, että puolustuksemme peruspilarit: kansallinen puolustuskyky, yleinen asevelvollisuus, koko Suomen puolustaminen ja sotilasliittoon kuulumattomuus pysyvät muuttumattomina. Puolustusvoimien päätehtäviin (Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan) lisättäneen neljäs tehtävä, ulkomaisen sotilaallisen avun antamien ja vastaanottaminen. Suomen sotilaallinen puolustaminen säilyy tärkeimpänä tehtävänä. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta korostuu puolustusvoimien toinen tehtävä, muiden viranomaisten tukeminen. Kokonaisturvallisuuden malli antaa meille hyvät eväät vastata nykypäivän muuttuneisiin uhkakuviin. Kehittyvät puolustusvoimat ovat merkittävä osata tätä kokonaisuutta.

 

Vara-amiraali

Kari Takanen

Pääesikunnan päällikkö