Kansainvälisten harjoitusten merkitys Suomen puolustuskyvylle

Suomelle kansallinen puolustuskyky on elintärkeä asia. Puolustusyhteistyö on puolustuskyvyn kehittämisen, ylläpitämisen ja käytön olennainen osa.

Suomi osallistuu yhteistyöhön omista lähtökohdistaan toisiaan täydentävillä foorumeilla Pohjoismaiden kesken, EU:ssa ja Natossa sekä muun monenvälisen ja kahdenvälisen yhteistyön kautta. Tiivis puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustusta ja se on myös osa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä.

Kansainvälinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö sekä nopean toiminnan joukkojen toimintaan osallistuminen ovat tärkeä osa Suomen puolustuksen ja sen valmiuden kehittämistä ja puolustusyhteistyötä. Tähän yhteistyöhön osallistumalla opimme muilta, samalla osoitamme omaa osaamistamme ja kykyämme. Normaaliolojen varautumisella ja harjoitustoiminnalla luodaan entistä parempia yhteistyöedellytyksiä myös poikkeusoloissa tapahtuvalle yhteistyölle. Itämeren ja Pohjolan alue muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa maiden on tarvittaessa kyettävä toimiminaan yhdessä.

Suomen osallistuminen kansainväliseen harjoitustoimintaan vuonna 2016 on jatkumoa edellisten vuosien osallistumiselle ja pitkäjänteiselle kansainväliselle yhteistyölle. Puolustusvoimien vuoden 2016 kansainvälisen harjoitustoiminnan suunnitelma sisältää 87 kansainvälistä koulutustapahtumaa ja harjoitusta Suomessa ja ulkomailla. Tapahtumien lukumäärä on edellisten vuosien tasoa hieman suurempi. Lukumäärän kasvu johtuu pääsääntöisesti kehittyneestä Nato-kumppanuudesta ja puolustusyhteistyön tiivistymisestä. Suomi on syventänyt puolustusyhteistyötään erityisesti Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. Yhteistyön syventäminen ja luottamuksellisen suhteen vahvistuminen heijastuu harjoitustoimintaan. Määrän lisääntymiseen on vaikuttanut myös laajamittaisten kriisinhallintaoperaatioiden määrän pienentyminen. Tämä muutos on entistä enemmän korostanut kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan merkitystä puolustuksen kehittämisessä ja sotilaallisen yhteistoimintakyvyn säilyttämisessä. Myös kansallisia harjoituksia on avattu kumppaneille ja Suomen harjoitusalueiden käyttöä yhteistyössä on lisätty.

Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan toteuttaminen on meille kustannustehokkainta harjoiteltaessa Suomessa ja lähialueilla. Tällöin pystytään arvioimaan myös omaa kykyämme suhteessa muihin realistisessa toimintaympäristössä. Harjoittelu Pohjoismaiden kanssa sekä muiden lähialueen maiden ja lähialueella toimivien joukkojen kanssa mahdollistaa koulutus- ja harjoitustoiminnan, joka ei muutoin olisi tarkoituksenmukaista tai taloudellisesti mahdollista. Harjoittelu Naton ja Naton jäsenmaiden kanssa mahdollistaa myös sellaiset harjoitukset, joihin Suomella ei muutoin ole mahdollisuutta puuttuvien erikoissuorituskykyjen tai harjoitusten laajuuden takia.

Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan painopiste tulevinakin vuosina on Naton, Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä harjoitustoiminnassa. Päämääränä on joukkojen kansallisen valmiuden, suorituskyvyn sekä henkilöstön ja joukkojen osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen. Suomen osallistumisen painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa – niistä saamme parhaimmat opit. Suomen osallistuminen harjoituksiin harkitaan aina tapauskohtaisesti. Osallistumisharkinnassa arvioidaan, mitä lisäarvoa kukin harjoitus kansallisen puolustuksen näkökulmasta tuottaa. Harkinnassa arvioidaan myös se, että osallistuminen on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista.

Kansliapäällikkö Jukka Juusti
Puolustusministeriö