Turvallisuuskomitea seuraa varautumisen kehitystä

Teknologian tutkimuskeskus VTT on julkaissut tuoreen tutkimuksen, jossa tarkastellaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan (YTS) pohjaten, miten eri sektoreilla on varauduttu häiriötilanteisiin käytännössä ja miten häiriötilanteiden hallinta on viime vuosien aikana kehittynyt. Tutkimuksen kohteeksi on valittu kolme YTS:n määrittämää häiriötilannetta: sähkönjakelun häiriöt, kuljetuslogistiikan häiriöt ja pandemia.

Sähkönjakelun häiriötilanteen vaikutukset säteilevät kaikista laajamittaisimmin lähes koko yhteiskunnan toimintaan. Tutkimuksessa nostetaan esille mm. ongelmat polttoainehuollossa sekä teleoperaattorien toiminnassa. Turvallisuuskomitea on kiinnittänyt huomiota aiheeseen jo viime vuonna, jolloin julkaistiin opas ”Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa”. Oppaaseen on koottu tietoa sähkönsaannin häiriöiden vaikutuksesta eri yhteiskunnan toimintoihin, sekä pyritty löytämään ratkaisuja niin varautumiseen kuin häiriön aikana toimimiseen.

Tutkimus nostaa myös esiin viranomaisviestinnän takkuilun häiriötilanteissa. Sähköverkon häiriötilanteissa mobiiliverkot tukkeutuvat nopeasti, eikä teleoperaattoreilla ole velvollisuutta priorisoida viranomaispuheluita. Viestinnän toimivuuden tärkeys havaittiin viimeksi mm. tammikuussa, kun ongelmat matkapuhelinverkoissa aiheuttivat vaaratilanteita terveydenhuollossa. Turvallisuuskomitean sihteeristö pitää huomiota mobiiliverkkojen toimivuudesta tärkeänä, ja tilanteen parantamiseen tulisikin jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Kuljetuslogistiikan häiriötilanteita tarkasteltaessa nousi esiin mm. alan päätöksenteon siirtyminen lisääntyvissä määrin ulkomaille, minkä arvioidaan lisäävän häiriötilanteita alalla. Monella alalla ulkoistetaan nyt palveluita, jolloin myös varautumisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Toiminta ja varautuminen häiriötilanteisiin pitäisi pystyä varmistamaan niin, että se sisällytettäisiin entistä selkeämmin jo sopimuksiin.

Raportissa nostettiin esille myös pandemiaan varautumisen nykytilannetta. Pandemialla voi olla erittäin laaja vaikutus yhteiskunnan toimivuuteen; kun suuri osa väestöstä sairastuu, aiheuttaa tämä väistämättä vajetta henkilöresursseissa monilla aloilla. Pandemiatilanteessa päävastuu kriisin hoitamisesta on viranomaistahoilla, mutta tilanne vaatii yhteistyötä niin yksityisen sektorin kuin kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyöhön onkin kiinnitetty viime aikoina erityisesti huomiota. Esimerkiksi nyt keväällä päättyneessä valtiohallinnon VALHA- valmiusharjoituksessa oli järjestöjen osuutta huomioitu edellisvuosia kattavammin.

Tutkimuksessa nousi esille yhtenä varautumisen haasteena se, ettei varautumistoiminta ole osa jokapäiväisiä työtehtäviä, vaan se tehdään usein muiden tehtävien ohella. Varautuminen sekä erilaiset valmiusharjoitukset muodostavat kuitenkin tärkeän pohjan kriisitilanteissa toimimiselle. Vain harjoittelemalla voidaan todeta kriisisuunnitelmien toimivuus käytännössä, jolloin myös mahdollisiin puutteisiin ja ongelmakohtiin on mahdollista vaikuttaa. Olisikin syytä pohtia, onko VALHA- harjoitusten lisäksi järjestettävä suppeampia valtakunnallisia harjoituksia useammin kuin neljän vuoden välein, että varautuminen ja sen kehittäminen pysyisivät ajankohtaisina kaikilla toimijoilla.

Tutkimuksen johtopäätöksissä nousi esille yhteistoiminnan merkitys varautumisasioissa. Yritysten ja yksityisen puolen resursseja tulisi kartoittaa ja koko maan valmiussuunnitelmia yhtenäistää. Valmiussuunnitelmia olisi syytä laatia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja jo hyviksi havaittuja työkaluja ja toimintamalleja jakaa muidenkin käyttöön. Yhteisen harjoittelun merkitystä ei koskaan voi myöskään liikaa korostaa. On tärkeää tehdä töitä sen eteen, ettei yhteistoimintakulttuuri jää pelkän toteamisen tasolle, ja tähän työhön Turvallisuuskomitea osallistuu aktiivisesti.

Turvallisuuskomitea ja sen sihteeristö tekee yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa työtä maamme kokonaisturvallisuuden ja varautumisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Työtä toteutetaan parhaillaan mm. päivittämällä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa niin, että se voi jatkossa toimia entistä parempana pohjana niin valtion kuin kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän valmiuden yhteensovittamiselle, sekä varautumissuunnitelmien yhtenäistämiselle.