Kokonaisturvallisuutta yhdessä #22: Ihmiset tekevät kokonaisturvallisuuden

Politiikan, etenkin kansainvälisen politiikan tutkija näkee usein rakenteet ja prosessit. Niin sanotusta akateemisesta norsunluutornista katsoen kansainvälisen politiikan ja turvallisuuden maasto erottautuu sen yleisten pinnanmuotojen kautta. Myös kansainvälisen politiikan muutos näyttäytyy tästä näkökulmasta usein mannerlaattojen liikkeen kaltaisena hitaana ja vääjäämättömäksi koettuna vaelluksena.

Kansainvälisen politiikan rakenteelliselle analyysille on omat käyttönsä ja paikkansa. Suuret rakenteelliset tekijät raamittavat kansainvälistä politiikkaa ja sen käytäntöjä. Usein etenkin pienille maille nämä tekijät ovat rajoittavia, vaikka samalla toki myös toimintaa mahdollistavia. Viisas ymmärtääkin rakenteet ja niiden muutoksiin myös varautuu.

Ongelma pelkässä rakenteellisessa katsannossa on, että samalla asioiden inhimillinen ulottuvuus usein unohtuu. Kansainvälistä politiikkaa tekevät ihmiset, ja sen keskeiset käytännöt ja rakenteet muodostuvat inhimillisen vuorovaikutuksen ja toiminnan kautta.

Sama pätee myös turvallisuuteen. Suomella on laajaa kansallista ja kansainvälistä arvonantoa nauttiva kokonaisturvallisuusmalli ja sitä tukeva laaja-alainen toimintakulttuuri. Turvallisuus ei kuitenkaan rakennu eikä sitä voida ylläpitää yksinomaan ylätasolla erilaisissa organisatorisissa laatikoissa, vaan sitä toimeenpanevat ja kehittävät asiaansa sitoutuneet viranomaiset ja muut käytännön toimijat.

Usein sanotaan, ettei sota yhtä ihmistä kaipaa. Ylätasolta katsoen tämä pitää paikkansa. Samalla arjen turvallisuuden kannalta jokaisen yksilön rooli ja vastuu ovat tärkeitä. Kokonaisturvallisuus ei ole vain viranomaisten asia vaan jo määritelmän mukaan se rakentuu kaikkien suomalaisten asenteiden, asennoitumisen, valintojen ja toiminnan varaan.

Ripeästi muuttuvassa maailmassamme tämä ei tarkoita vain maanpuolustustahtoa. Maanpuolustustahto on tärkeä osatekijä Suomen turvallisuudessa, mutta sen lisäksi tarvitaan kansalaisten laaja-alaista sitoutumista suomalaisen demokratian ja yhteiskunnan puolustamiseen. Tässä itse kunkin toimet ja sanat ovat merkityksellisiä.

Merkittävä sarana ylätason tavoitteiden ja strategioiden ja arjen toiminnan ja tulosten välillä on luottamus. Ei liene sattumaa, että monin tavoin maailman turvallisimpiin ja jopa onnellisimpiin kuuluvassa maassa on myös korkea sisäinen luottamus. Kansalaisten sitoutuminen yhteiseen toimintaan vaatii luottamusta yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin. Vastaavasti viranomaiset ja muut kansalliset instituutiot voivat omalla toiminnallaan myötävaikuttaa luottamuksen ylläpitämiseen.

Haluan lopuksi esittää turvallisuuskomitean puolesta lämpimimmät kiitokset eläköityvällä kansliapäällikölle ja turvallisuuskomitean väistyvälle puheenjohtajalle Jukka Juustille. Hän on toiminnassaan heijastanut niitä arvoja ja periaatteita, joille koko maan turvallisuus rakentuu. Hän on myös osaltaan ollut rakentamassa luottamukseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön pohjautuvaa kulttuuria. Sen ylläpitäminen ja syventäminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia.

Oikein hyvää lähestyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Hiski Haukkala
Kansliapäällikkö
Tasavallan presidentin kanslia