Kokonaisturvallisuutta yhdessä #3: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö

Yhteiskuntamme varautuminen ja valmius on ollut kovassa koetuksessa jo reippaan vuoden ajan. Suomi on pärjännyt melko hyvin myös kansainvälisesti verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmämme on tehnyt kaikkensa sen eteen, että tästä pandemiasta on selvitty. Se on vaatinut koordinaatiota ja yhteistyötä, jota on syntynyt ennen näkemättömällä tavalla niin kansallisesti ja myös kansainvälisesti.

Olemme seuranneet ja arvioineet tilanteita reaaliaikaisesti. Olemme tarvinneet myös mallinnuksia ja ennakointitietoa siihen, miten pandemia tulee kehittymään, jotta olemme osanneet riittävän ajoissa reagoida mahdollisiin uhkiin. Olemme myös tarvinneet kansainvälistä yhteistyötä. Erityisesti kansainvälinen rokotehankinta EU:n puutteissa on ollut hyvällä tasolla, jota kautta Suomi pienenä, yksittäisenä maana on uusien rokotteiden tullessa markkinoille varmistanut sen, että näitä on saatu koko väestölle. Olkoonkin, että näiden tuotannossa on ollut vaikeuksia, mutta rokotteet on varattuna kaikille yli 16-vuotialle. Kansainvälinen yhteistyö ja sen tärkeys tulee varmasti jatkumaan tämän tyyppisissä terveysturvallisuuskokonaisuuksissa.

Meillä on ollut myös vaikeuksia. Näihin pitää paneutua jatkossa, kun varaudutaan ja valmistaudutaan tuleviin mahdollisiin häiriötekijöihin ja uhkiin. Erityisiä haasteita ovat heikommassa asemassa olevien henkilöiden tilanteet. Erityisesti vanhukset, lapset ja nuoret ovat olleet sijaiskärsijöitä, kun on yritetty hoitaa itse tautiin sairastuneita. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalihuollon palveluilla on tässä kohdin merkittävä rooli. Ilman hyviä sosiaalihuollon palveluita emme pysty jälleen kerran kuromaan umpeen hoitajavelkaa, joka on syntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon puolelle.

Kaikki koronakriisin aikana kertynyt tieto käydään läpi ja analysoidaan. Mukaan otetaan kaikki yhteistyötahot, ja keskustelemme siitä, miten varaudumme tulevaan yhä paremmin. Tässä auttamat myös uudet säädökset: keväällä tulivat voimaan sosiaali- ja terveydenhuoltolakien muutokset, jotka antavat yhä paremmat mahdollisuudet tehdä varautumissuunnittelua ja ennakointia sekä kohdentaa resursseja. Tämä työ tehdään siksi, että meillä olisi, uusien, tuntemattomien haasteiden tullessa vastaan, parempi kohtaaminen näihin tilanteisiin.

Me tarvitsemme yhdessä toisiamme. Tarvitsemme kaikkea tätä osaamista, mikä meille on kertynyt. Kriisijohtamisen osalta myös sen kokonaisuuden analysointi, jota nyt on hyvin jouduttu käytännössä harjoittelemaan, on tärkeää.

Kirsi Varhila
Kansliapäällikkö
Sosiaali- ja terveysministeriö