Kokonaisturvallisuutta yhdessä #8: Kansalaisyhteiskunta luottamuksen perustana

Koronaepidemiaa on eletty nyt hieman yli vuosi. Välillä tuntuu ajan pysähtyneen, välillä aika rientää kovin nopeasti. Kokonaisuutena voi sanoa, että on ollut hienoa nähdä, kuinka suomalainen kansalaisyhteiskunta on osoittanut auttamisvalmiutta ja kykyä löytää uusia tapoja auttaa.

Vuosi sitten kun aloitimme, järjestöt vielä etsivät hieman toimintatapojaan, mutta naapuriapu, verkoissa tapahtuva apu ja spontaani apu toimi. Oli asiointiapua, vierailua ihmisten luona, ja ruoka-apu alkoi. Kevään ja kesän kynnyksellä järjestöt löysivät oman toimintatapansa. Tällä hetkellä keskitytään viranomaisten auttamiseen rokotuksissa.

Saman aikaisesti kun järjestöt ovat löytäneet oman tapansa auttaa ihmisiä, suunnitellaan koronan jälkeistä aikaa. Miten voidaan parhaiten auttaa ihmisiä, jotka ovat eniten koronasta kärsineet? Kiinnostavaa onkin nähdä se, että järjestäytyneen, organisoituneen toiminnan rinnalle on syntynyt spontaaneja toimintamalleja, jotka täydentävät toinen toisiaan.

Kokonaisturvallisuuden kannalta tämä on tärkeää. Verkostot, ihmisten oma toiminta, kansalaisten oma toiminta ja järjestäytynyt toiminta rakentavat turvallisuutta – rakentavat sellaista luottamusta, jota ilman kokonaisturvallisuutta ei rakennu. Sillä tavalla koko yhteiskunta hyötyy siitä, että kansalaiset ovat auttamassa ja ovat auttamisvalmiita.

Kristiina Kumpula
Pääsihteeri
Suomen Punainen Risti