Kokonaisturvallisuutta yhdessä #9: Kriiseistä oppiminen

Laajamittaisten koko yhteiskuntaa koskevien kriisien hallinta edellyttää vahvaa yhteistyötä. Koronakriisin aikana olemme valtioneuvoston toiminnassa ja päätöksenteossa tietoisesti nojautuneet toimiviin rakenteisiin ja vakiintuneisiin toimintamalleihin. Kriisin luonteesta johtuen olemme joutuneet sopeuttamaan toimintaamme. On tarvittu myös ketteryyttä luoda uusia toimintatapoja. Jotta yhteiskunnan häiriötilanteiden monimutkainen ja joustava hallinta onnistuu, tulee normaaliolojen toiminnan periaatteiden ja rakenteiden olla kunnossa. Avainsanat onnistuneelle toiminnalle kriisissä ovat hyvä varautuminen, harjoittelu ja yhteistyö.

Meillä Suomessa vaalittu kokonaisturvallisuuden ajattelu on osoittautunut hyväksi perustaksi koronakriisin hoidossa. Se on malli jonka päälle eri toimijat voivat jatkossakin rakentaa sekä kehittää varautumistaan ja valmiuttaan. Yhteiskunta ja maailma ympärillämme muuttuvat koko ajan, uudenlaisia uhkia nousee ja vanhat uhat muuttavat muotoaan. Siksi on tärkeää, että pidämme varautumis- ja valmiustoimintamme pohjalla olevasta kokonaisturvallisuuden mallistamme huolta ja pidämme sen ajan tasalla. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitystyö on käynnistymässä ja on ensiarvoisen tärkeää reflektoida toimintaamme kriisissä ja ottaa oppia koronakriisistä. Vain ennakkoluulottomalla ja kriittisellä otteella pystymme kehittämään nykyisiä varautumisen mallejamme paremmiksi.

Kokonaisturvallisuuden mallin parhaana puolena pidän sen kokonaisvaltaista näkökulmaa. Siinä ei keskitytä vain kovan turvallisuuden häiriötilanteisiin, vaan tunnistetaan aidosti muuttuneen maailman uusia vakavia uhkia. Tässä ajattelussa turvallisuus ja varautuminen eivät kuulu vain viranomaisille. Kokonaisturvallisuus lähtee meistä jokaisesta: päättäjästä, viranomaisesta, järjestöstä, yrityksestä sekä ennen kaikkea yksilöstä. Yhteiskunnan turvallisuus kuuluu meille kaikille.

Henrik Haapajärvi
Valtiosihteeri
Valtioneuvoston kanslia