Koronapandemian puolivuotispäivä

 

Noin puoli vuotta sitten 11.3. Maailman terveysjärjestö WHO julisti uuden koronaviruksen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tuolloin koronavirus ja sen aiheuttama tauti COVID-19 oli levinnyt myös Suomeen. Puoleen vuoteen on mahtunut monia vaiheita; poikkeusolojen toteaminen ja valmiuslain käyttöönotto, monia rajoitustoimia, siirtyminen hybridistrategian mukaisiin toimiin epidemian leviämisen estämiseksi, taudin ilmaantuvuuden väheneminen keskikesällä Euroopassa, taudin leviämisen uudelleen kiihtyminen Euroopassa alkusyksystä.

Myös tulevat kuukaudet tullevat jakautumaan erilaisiin vaiheisiin taistelussa viheliäistä tautia vastaan. Uusia tartuntaketjuja syntyy yllättäen ja yllättäviin paikkoihin ympäri Suomea, alueellisia toimia otetaan käyttöön taudin leviämisen estämiseksi, tulee lisää tietoa rokotteen valmistumisaikataulusta. Varmaa on vain nopeasti, jopa päivittäin vaihtuvat tilanteet Suomessa ja maailmalla.

Tieto ja osaaminen koronaviruksesta on lisääntynyt. Moni asia on paremmin kuin keväällä taudin torjunnan näkökulmasta. Näyttäisi siltä, että tartuntamäärien ja kuolleisuuden käyrät ovat irtaantuneet toisistaan. Tämä on seurausta todennäköisesti siitä, että todetut tartunnat ovat nuoremmalla väestöllä kuin keväällä. Laajentuneen testaamisen kautta myös vähempioireiset tautitapaukset tulevat ilmi.

Tätä kirjoitettaessa Suomen tautitilanne on yksi Euroopan ja maailman parhaita. Näissä talkoissa olisi kuitenkin tärkeää, että myös muut onnistuvat. Viennistä riippuvainen Suomi kärsii välillisesti, jos muualla maailmassa huono tautitilanne heikentää tavaroiden, palveluiden ja investointien kysyntää. Globaalissa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa on välttämätöntä työmatka- ja muuta liikennettä.

Rokotetutkimuksessa on maailmanlaajuisesti tehty ennennäkemättömän nopeassa tahdissa töitä toimivan rokotteen valmistamiseksi. Normaalisti toimivan rokotteen tulo käyttöön kestää kymmenen vuotta. Nyt ensimmäisiä korona-rokotteita odotetaan käyttöön ensi keväänä, toiveikkaimmat puhuvat jo tämän vuoden lopussa. Silti odottavan aika on pitkä ja tuntuu kuin ajasta ennen koronaa olisi vuosia.

Korona on musta joutsen. Se on äkillinen ja kokonaisvaltainen muutos, joka on muuttanut kulutuskäyttäytymistämme ja toimintatapojamme monella elämän osa-alueella. Digitalisaatio on ottanut isoja askeleita eteenpäin, kun normaalit kokoukset ovat vaihtuneet etäkokouksiin. Vastaavasti matkustaminen on syvässä murroksessa, kun sekä työmatkojen että turismin volyymit ovat vain murto-osa koronaa edeltävästä määrästä. On mahdotonta sanoa tässä vaiheessa, mitkä muutokset ovat pysyviä ja mitkä väliaikaisia.

Jaksan kuitenkin uskoa siihen, että tavalla tai toisella ihmiskunta oppii elämään myös koronan kanssa. Olemme saaneet muistutuksen siitä, miten ihminen on edelleen osa biosfääriä ja alttiina jatkuvalle vuorovaikutukselle sen kanssa. Globaalissa maailmassa virus voi levitä ennennäkemättömän nopeasti pandemiaksi. Tämä tuskin muuttuu tulevaisuudessakaan.

Kaikista ikävistä puolistaan huolimatta koronavirus ei ole tappavin tai tarttuvin kulkutauti maailmanhistoriassa. Meidän pitää olla entistä paremmin varautuneita myös seuraavan virustaudin torjuntaan. Sillä ennemmin tai myöhemmin se tulee riesaksemme. Sitä varten tarvitaan entistä parempaa ja nopeampaa rokotetutkimusta sekä entistä sujuvampaa viranomaisyhteistyötä ja hallinnon reagointia nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Tämän kriisin oppien täytyy olla silloin täysimääräisesti käytössä.

 

Mikko Koskinen

Valtiosihteeri