Kyberasiat ulkopoliittisesta näkökulmasta

Kybertoimintaympäristön kehityksen tarjoamat mahdollisuudet talouskasvulle, demokratiakehitykselle ja sosiaaliselle osallistumiselle ovat mittavat, mutta samalla riippuvuutemme teknologiasta tekee meistä haavoittuvaisia. Kyberuhat eivät tunnetusti kunnioita valtioiden rajoja ja tarve kansainväliselle yhteistyölle kyberturvallisuuden vahvistamiseksi on suuri. Suomessa ulkoministeriöllä on keskeinen rooli koordinoida tätä kansainvälistä toimintaa. Kyberasiat ovat kansainvälisten keskustelujen teemana nykyisin lähes kaikissa järjestöissä ja nousevat esille maiden välisissä suhteissa. Kyberdiplomatia on osa tätä päivää.

 

Suomi julkaisi oman kyberturvallisuusstrategiansa jo 2013. Yhtenä sen linjauksista on, että kansallista kyberturvallisuutta vahvistaakseen Suomi osallistuu aktiivisesti ja tehokkaasti kansainväliseen keskusteluun ja työhön eri foorumeilla. Valtioiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä tarvitaan, sillä sen kautta rakennetaan myös luottamusta. Maiden välillä on näkemyseroja siitä mihin suuntaan kybertoimintaympäristöä tulee kehittää, ja mahdollisuudet väärinymmärryksiin ovat kyberasioissa suuret. Kyberdiplomatiassa tavoittelemme transparenssin lisäämistä ja pelisääntöjen vahvistamista. 

Kybertoimintaympäristö ja kyberturvallisuus ovat lyhyessä ajassa nousseet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeäksi osaksi. Kyber-teema tulisikin nähdä myös laajana poliittisena kysymyksenä, eikä lähestyä sitä vain teknisestä näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä kansainvälisellä kyberagendalla ovat mm. kansainvälinen oikeus ja normit, kyberturvallisuus ja luottamusta lisäävät toimet, kyberkapasiteettien kehittäminen, ihmisoikeudet, kyberrikollisuuden torjunta, internetin hallinta sekä kyberpuolustus. Näitä asiakokonaisuuksia käsitellään niin EU:ssa, YK:ssa, ETYJ:ssä, Natossa, EN:ssa kuin OECD:ssa.

Kyberturvallisuudessa on kyse joukkuelajista. Yksin ei kukaan pärjää ja kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Kansainvälisissä järjestöissä tehtävän työn ohella on hyvä muistaa alueellisen yhteistyön ja myös kahdenvälisen vuorovaikutuksen merkitys. EU käy kyber-dialogia muun muassa Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Muistamme hyvin, että kyberasiat nousivat esille Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen 13.5.2016 huippukokouksen julkilausumassa.

 

Suomea pidetään muiden Pohjoismaiden ja Viron ohella yhtenä edelläkävijöistä kyberasioissa. Suomen intressissä onkin profiloitua vahvan ICT-osaamisensa pohjalta korkean teknologian maana ja siten myös keskeisenä uskottavana kybertoimijana. Juuri nyt on oleellista toimia aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä, sillä kyberrintamalla ollaan parhaillaan luomassa ja määrittämässä aivan uutta toimintaa. Suomellakin on näin mahdollisuus olla vaikuttamassa mihin suuntaan asioita kehitetään. Näillä linjauksilla on vaikutusta pitkäksi aikaa eteenpäin.

Suomelle on merkitystä sillä, että tuemme myös osaamisen lisäämistä ja vahvistamista kehittyvissä maissa. Kyberturvallisuus riippuu heikoimmasta lenkistä, eli kaikkien etuna on auttaa muita. Tietoyhteiskunnan kehittäminen huomioidaankin Suomen kehityspolitiikassa. Kehitysmaiden toimintakyvyn kasvattaminen avaa Suomelle lisäksi vientimahdollisuuksia. Kysyntää UMään kohdistuu kyberasioissa myös yrityksiltä. Suomessa on korkeatasoista alan osaamista ja teollisuutta, ja valttinamme on luotettavuus. UM ja Suomen edustustot eri maissa pystyvät avaamaan ovia suomalaisyritysten viennille. 

Suomen monivuotinen työ kansainvälisen oikeuden saralla huomioitiin, kun tulimme valituksi kovan kilpailun jälkeen YK-sateenvarjon alla neuvotteluja käyvän 25 maan muodostaman hallitusten välisen ryhmän (GGE, Group of Government Experts) jäseneksi. Ryhmä pohtii kansainvälisen oikeuden ja normien soveltamista ja vastuullisen valtiokäyttäytymisen edistämistä kybertoimintaympäristössä. Internetin hallinta on merkittävä oma asiakysymyksensä. Suomi on jo vuosia ollut aktiivinen internetin osoitteiden tunnuksia hallinnoivassa ICANN-järjestössä (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers). Helsinki saikin isännöitäväkseen 27.–30.6.2016 suuren kansainvälisen ICANN-kokouksen. Tässä vain pari esimerkkiä Suomen panostuksista.

Ulkoministeriöllä on keskeinen rooli kansainvälisen toiminnan koordinoinnissa, mutta panostuksia kybertoimintaympäristön kysymyksiin tehdään Suomessa toki monella alalla. UM:ssä kyberasioita koordinoi kybersuurlähettiläs Pia Rantala-Engberg. Hänen tehtävänään on seurata kybertoimintaympäristöä kokonaisuutena siinä missä useat muut ministeriöt hoitavat sen jotain tiettyä osa-aluetta. On tärkeää, että eri ministeriöiden kansainvälisillä foorumeilla esittämät näkemykset ovat keskenään yhdenmukaisia. Kyberasioiden ulkopoliittista ulottuvuutta käsittelevä hallinnonalojen välinen keskustelu ja kokoukset koetaan tarpeelliseksi. Samoin hyödyllistä on käydä vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa, ml. tutkimusmaailman, yksityissektorin edustajien samoin kuin kansalaisjärjestöjen kanssa. Tätä monitoimijamallia kyber-agendan eteenpäinviemisessä on tärkeätä toteuttaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Näin luodaan tiiviissä vuorovaikutuksessa yhtenäistä, eteenpäin katsovaa ja dynaamista suomalaista kyberpolitiikkaa.

Voin ilokseni todeta, että kyberdiplomatia on nykyisin olennainen osa ulkoministeriön työkenttää, ja tärkeä väylä Suomen ja suomalaisten etujen ajamisessa kansainvälisessä viitekehyksessä.

Valtiosihteeri Peter Stenlund

Ulkoasiainministeriö