Rajaturvallisuutta poikkeusoloissa

 

Vuoden ensimmäinen puolisko on ollut rajaturvallisuuden kannalta peräti poikkeuksellinen. EU:n ulkorajoja koeteltiin uudella tavalla alkuvuodesta Kreikan ja Turkin vastaisella rajalla, kun Turkki avasi rajansa Kreikkaan. Maaliskuun alkupäivinä Turkin Kreikan vastaiselle rajalle kokoontui arvioiden mukaan noin 15 000 siirtolaista. Vastatoimena Kreikka käytännössä sulki Turkin vastaisen rajansa. Hyvin nopeasti Kreikka pyysi tukea Euroopan raja- ja merivartiovirastolta (Frontex) nopean rajaintervention käynnistämiseksi. Rajavartiolaitos täytti velvoitteensa lähettämällä Frontexin käyttöön vahvennetun rajapartion Kreikan maarajalle sekä jatkamalla ja vahvistamalla Rajavartiolaitoksen partioveneen osallistumista merirajaoperaatioon.

Tilanteen edelleen jatkuessa EU:n kaakkoisella ulkorajalla Kiinasta leviämisen aloittanut koronavirus saavutti häkellyttävän nopeasti Euroopan ja myös Suomen. Tilanne kehittyi siinä määrin vakavaksi, että 16.3.2020 Suomessa todettiin poikkeusolot.

Maaliskuussa 2020 yhteiskunnallinen tilannearvio ja keskustelu olivat täysin erilaisia verrattuna tähän hetkeen, vaikka poikkeusolot päättyivät aivan vasta. Varmaa tietoa koronaviruksen leviämisen tavoista ja vaarallisuudesta oli hyvin rajallisesti. Euroopasta tulleiden hälyttävien tietojen seurauksena yhteiskunnassa vallitsi erittäin suuri huoli kansalaisten terveysturvallisuudesta ja epävarmuus terveydenhuoltojärjestelmämme kantokyvystä.

Suomen perustuslain 7 §:ssä on turvattu jokaisen oikeus elämään. Perustuslain 19 §:ssä on puolestaan säädetty julkisen vallan velvollisuudesta edistää väestön terveyttä, jolla on pykälän perustelujen mukaisesti läheinen yhteys oikeutta elämään turvaavaan säännökseen. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Hallitus ryhtyi pikaisiin toimiin viruksen leviämisen estämiseksi, ja osana niitä valtioneuvosto päätti 17.3.2020 rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille. Samanaikaisesti valtioneuvosto päätti eräiden rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta ja liikenteen rajoittamisesta Suomen ulkorajoilla. Päätösten tarkoituksena on ollut vähentää rajan yli liikkumista pandemian leviämisen estämiseksi ja samalla edistää kansalaisten perusoikeutta hengen ja terveyden suojaan. Päätösten voimassaoloa on sittemmin jatkettu kolme kertaa kuukauden jaksoissa. Rajoituksia on myös lievennetty siinä määrin, kun tautitilanne on sen mahdollistanut.

Tällä hetkellä rajapäätökset ovat voimassa 14.7.2020 asti. Valtioneuvoston päätökset perustuvat epidemiologisiin tilannearvioihin. Päätöksissä on otettu huomioon komission suositukset sekä naapurivaltioiden käytännöt. Päätetyt väliaikaiset rajoitustoimet on katsottu välttämättömiksi vallitsevassa tilanteessa.

Suomen perustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Jokaisella on myös oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia. Sisärajavalvonnan palauttamisella, rajanylityspaikkojen sulkemisella ja liikenteen rajoittamisella ei ole puututtu tähän perustuslaissa turvattuun liikkumisvapauteen. Valtioneuvoston rajapäätökset ovat siten osin suositusluontoisia. Rajavartiolaitos on pyrkinyt ohjein, neuvoin ja kehotuksin edistämään hallituksen tahtotilan saavuttamista.

Sisärajavalvonta ja rajaliikenteen rajoitukset ovat luonnollisesti herättäneet kansalaisten tietotarpeet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Rajavartiolaitos on julkaissut tietoa kansalaisten saataville mm. Rajavartiolaitoksen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Rajavartiolaitos on vastaanottanut maalis- toukokuun välisenä aikana arviolta yli 5 000 kansalaiskirjettä tai muuta kyselyä rajoituksiin liittyen. Rajavartiolaitoksen perustamiin neuvontapuhelimiin on vastattu yli 20 000 kertaa.

Erityisesti sisärajavalvonnan kattava palauttaminen on ollut mittava ja ennen kokematon ponnistus Rajavartiolaitokselle. Käytännössä Rajavartiolaitoksen operatiivinen toiminta organisoitiin mittavine henkilöstösiirtoineen uudelleen muutamassa vuorokaudessa. Rajavartiolaitoksen operatiivisesta henkilökunnasta noin kolmasosan tehtävä tai sen suorituspaikka muuttui kokonaan. Vielä tälläkin hetkellä sisärajavalvontaan sitoutuu noin 200 rajavartiomiehen työpanos. Mittavat voimavarasiirrot ovat olleet mahdollista vain ja ainoastaan itärajalla ja Helsinki-Vantaalla romahtaneen ulkorajaliikenteen vuoksi.

Muun yhteiskunnan mukana Rajavartiolaitos joutui poikkeusoloihin äärimmäisen nopeasti. Operatiivisen toiminnan muutos oli niin massiivinen, että täysin valmiita toimintamalleja ei ollut olemassa. Ne luotiin ja toimeenpantiin hyvin lyhyessä ajassa. Rajavartiolaitoksen henkilöstö niin kentällä kuin esikunnissakin osoitti kykynsä toimeenpanna uusia asioita nopeasti ja joustavasti. Olen hyvin ylpeä Rajavartiolaitoksen henkilöstön sopeutumiskyvystä ja venymisestä erittäin poikkeuksellisessa ja haastavassa tilanteessa tinkimättä kuitenkaan ammattitaidosta, luotettavuudesta ja yhteistoimintakyvystä.

Pasi Kostamovaara
Kenraaliluutnantti
Rajavartiolaitoksen päällikkö