Rajavartiolain päivitys 2019 – yhdessä varautumista hybridiuhkiin

 

Rajavartiolain muutokset tulivat voimaan 1.4.2019. Lain muutoksen taustalla oli Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn parantaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä Suomessa vastaa poliisi. Rajavartiolain päivityksen myötä Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia täydennettiin vastaamaan poliisilla vastaavassa tilanteessa käytössä olevia toimivaltuuksia. Muutos antaa Rajavartiolaitokselle toimivallan puuttua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden uhkiin erityisesti tilanteissa, joissa rajanylityspaikoilla tai Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevissa tiloissa tai alueella eteen tulee kiireellinen tai vakava yleisen järjestyksen ja turvallisuuden uhka, ja poliisi on estynyt hoitamaan tilannetta. Tämä kattaa myös terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset.

Käytännön toimivaltuuksina rajavartiomiehellä on uuden lainsäädännön myötä toimivalta muun muassa eristää ja sulkea tietty alue, mukaan lukien kotirauhan suojaama tila. Rajavartiolaitokselle säädettiin myös oikeudet tekniseen katseluun ja tekniseen kuunteluun vaaran torjumiseksi, nämä oikeudet koskevat myös Rajavartiolaitoksen suorittamia poliisitehtäviä.

Rajavartiolaitos voi antaa sotavarusteiksi hankituilla aseilla virka-apua poliisille terrorismintorjunnassa. Tämä mahdollisuus laajennettiin nyt myös koskemaan maa-alueilla tapahtuvia tilanteita, aiemmin kyseisen virka-apumahdollisuuden rajoituttua merialueelle. Puolustusvoimien mahdollisuus antaa virka-apua Rajavartiolaitokselle säädettiin nykyistä laaja-alaisemmaksi.

Asevelvollisia on voitu aiemminkin käyttää Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena, mutta lain päivityksessä asevelvollisille säädettiin itsenäisiä toimivaltuuksia, esimerkiksi rajavartiomiehen käskystä ja valvonnassa selvittää henkilöllisyys ja ottaa henkilötuntomerkit, pysäyttää kulkuneuvo ja ohjata liikennettä, suorittaa turvallisuustarkastus sekä estää Rajavartiolaitoksen toimenpiteen kohteena olevan henkilön poistuminen.

Kokonaan uutena toimivaltuutena Rajavartiolaitokselle säädettiin oikeus puuttua miehittämättömien ilma-alusten ja lennokkien kulkuun rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi, turvaamistehtävän tai meripelastustehtävän suorittamiseksi sekä Rajavartiolaitoksen erittäin tärkeän toiminnan suojaamiseksi. Tämä toimivaltuus mahdollistaa sen, että jos lennättäminen on säännösten vastaista, kauko-ohjainlaite voidaan paikantaa ja toiminta keskeyttää.

Rajavartiolaitoksella on rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi välttämättömästä syystä ja enintään 7 vuorokautta kerrallaan oikeus keskeyttää vesiliikenne tilapäisesti tai rajoittaa sitä Suomen aluevesillä tai Saimaan kanavassa.

Rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi Rajavartiolaitokselle säädettiin kiinteistöjen käyttöoikeus sekä oikeus määrätä käyttöön otettuun kiinteistöön tilapäinen liikkumisrajoitus. Rajaturvallisuutta vakavasti uhkaavassa tilanteessa on mahdollista myös peruuttaa rajavyöhykelupia tai velvoittaa rajavyöhykkeellä oleskelevia ilmoittamaan liikkumisestaan rajavyöhykkeellä.

Tilanteisiin, joissa rajavalvonta on väliaikaisesti palautettu sisärajoille, säädettiin liikenteen harjoittajille ulkorajaliikennettä vastaavat velvollisuudet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikenteen harjoittajien on seuraamusmaksun uhalla tarkastettava kuljettamiensa henkilöiden matkustusasiakirjat, toimitettava ennalta matkustajaluettelot rajatarkastusviranomaiselle sekä tarvittaessa heillä on velvollisuus kuljettaa määräyksiä rikkoneet henkilöt takaisin.

Sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyen Rajavartiolaitokselle säädettiin toimivaltuus käyttää tehtävässä tarvittavaa sotilaallista asevoimaa samoin edellytyksin kuin Puolustusvoimat.

Turvallisuusviranomaisten tehtävien rajapinnoissa toimivaltuuksien on hyvä olla harkitusti ja hallitusti päällekkäin, koska tällä vahvistetaan turvallisuusviranomaisten häiriötilanteiden sietokykyä ja varmistetaan tarvittavien toimenpiteiden nopea aloittaminen, vaikka päävastuuviranomainen olisi estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Toimivaltuuksien harkittu päällekkäisyys ei millään tavalla hämärrä tai heikennä päävastuuviranomaisen vastuuta omasta tehtäväalastaan. Yhdessä ja siten leveämmillä harteilla toimien Suomen turvallisuusviranomaiset kykenevät paremmin varmistamaan yhteiskuntamme häiriönsietokykyä jatkuvasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö

Kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen