Turvallinen koulu ja kestävä yhteiskunta

Suomalaiset arvostavat turvallisuudesta huolehtivia instituutioita. Poliisi, oikeuslaitos ja puolustusvoimat saavat tavallisesti korkeimmat arvosanat, kun kansalaisilta kysytään, kuinka paljon he luottavat erilaisiin instituutioihin. Tuoreimmassa Taloudellisen tietotoimiston kyselyssä koulutusjärjestelmä nousi näiden kestomenestyjien ohi kaikkein luotettavimmaksi instituutioksi. Suomessa koulutuksen katsotaan kuuluvan menestyvän ja hyvinvoivan yhteiskunnan perusrakenteisiin. Tutkimukset osoittavat, että koulutus on voimakkaassa yhteydessä sekä kansantalouteen että yksilöiden tulotasoon, terveyteen, työllisyyteen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Sen vuoksi koulutuksen kehittämistä on meillä ohjannut laaja-alainen huolenpito inhimillisistä voimavaroista.

Laajasti ymmärrettynä oppilaitokset ovat myös turvallisuusinstituutioita. Niissä rakennetaan ja ylläpidetään yhteiskunnallista koheesiota. Kouluissa opitaan keskinäistä kunnioitusta, suvaitsevuutta, oikeudenmukaisuutta, ristiriitatilanteiden hallintaa, laillisen vaikuttamisen keinoja, luottamusta ja muita asenteita ja arvoja, jotka ovat sisäisesti turvallisen yhteiskunnan perusta. Turvallisuuskulttuurin perusteet opitaan kouluissa.

Suomessa opiskeli vuoden 2013 lopussa yhteensä hieman yli 1,2 miljoonaa opiskelijaa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Oppilaitoksista suurimman ryhmän muodostavat peruskoulut, joita on yli 2 500. Kun koko kouluyhteisö voi hyvin ja on turvallinen, yhteiskuntakin on turvallinen ja kestävä erilaisissa muutostilanteissa. Tälle asialle on laaja ymmärrys. Tähän ovat vaikuttaneet myös koulusurmat ja muu kouluväkivalta. Oppilaitosten turvallisuus on muuttunut yksittäisen oppilaitoksen sisäisestä asiasta laajemmaksi turvallisuuskysymykseksi.

Lainsäädäntö antaa hyvän perustan oppilaitosten turvallisuustyölle. Koulutusjärjestelmän eri tasoja ja muotoja koskevissa säädöksissä määritellään oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Oppilaitokset eivät kuitenkaan ole turvallisuuden erityisasiantuntijoita. Siksi on tärkeää, että asiantuntijaviranomaiset tukevat oppilaitosten turvallisuustyötä. Sosiaalisella medialla on yhä suurempi rooli kouluihin kohdistuvissa uhkauksissa ja kouluissa tapahtuvassa väkivallassa. Uhkauksia tehdään ja niistä keskustellaan netissä. Näistä syistä poliisi näkyy oppilaitoksissa aiempaa useammin.

Jos aikuinen pahoinpidellään työmatkalla kerran tai toistuvasti, kysymys on rikoksesta. Jos sama tapahtuu lapselle, sitä pidetään koulukiusaamisena. Se jää usein pimentoon ja ilmitullessaan sitä voidaan vähätellä. Kouluissa tapahtuva väkivalta jatkuu usein koulun ulkopuolella. Tämä voi ilmetä väkivallan lisäksi kunnianloukkauksina tai laittomina uhkauksina netissä. Lapsen oikeuksien sopimus antaa lapselle periaatteessa vahvan aseman. On silti aiheellista kysyä, onko lapsen asema todellisuudessa aikuista heikompi, kun on kysymys väkivallasta.

Turvalliseen opiskeluympäristöön kuuluvat myös työrauha, järjestyssäännöt ja tarvittavat ojentamis- ja kurinpitokeinot. Turvallisuus- ja valmiustoiminta on kattavaa. Turvallisuustaidot ja -valmiudet on otettu huomioon opetussuunnitelmien perusteissa. Turvallisuus nähdään keskeisenä osana kouluyhteisön hyvinvointia.

Oppilaiden ja opiskelijoiden psykososiaaliseen turvallisuuteen kuuluu oikeus saada tarvittaessa riittävää tukea. Oppilas- ja opiskelijahuollolla on Suomessa pitkät perinteet, joita edelleen vahvistettiin vuonna 2014 voimaan tulleella oppilas- ja opiskeluhuoltolailla.

Turvallisuustaitoja ja -valmiuksia opetetaan opetussuunnitelman aihekokonaisuuksissa ja oppiaineissa. Hyvinvointi ja turvallisuus ovat oppiainerajoja ylittävinä teemoina esillä esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen saakka. Turvallisuustaidot ja -valmiudet ovat myös osa terveystiedon oppisisältöä.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käynnissä useita toimia oppilaitosten turvallisuuden parantamiseksi. Perusopetuksen tavoitteena on taata lapsen oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen lähikoulussa. Ryhmäkokojen pienentämiseen suunnataan valtion erityisavustusta. Osana turvallista koulupäivää vahvistetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa sekä vakiinnutetaan kerhotoimintaa. Koulua roolia oppilaiden emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä vahvistetaan ja tuetaan oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi tehostetaan.

Suomessa tehdään laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tunnettu ja tunnustettu opetusta tukeva toimintamalli on KiVa Koulu -ohjelma, jota käytetään lähes kaikissa peruskouluissa. Muita esimerkkejä ovat No Hätä- ohjelma, Koulurauha-ohjelma, Euroopan terveet koulut -verkosto ja Liikennekasvatusviikko.

Oppimisympäristön turvallisuuden parantaminen on tärkeä osa koulussa viihtymistä. Se ei valitettavasti ole PISA-tutkimusten mukaan yhtä korkealla tasolla kuin oppimistulokset.

Anita Lehikoinen
Kansliapäällikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö