Turvallisuus on kansallinen menestystekijä

 

Suurin osa suomalaisista – 89 prosenttia – kokee, että Suomi on turvallinen maa. Yksilötasolla turvattomuuden tunteeseen vaikuttaa se, miten nopeasti apua saa hädän hetkellä sekä miten nopeasti ja tehokkaasti rikokset selvitetään ja mitä siitä seuraa.

Turvallisuus on tärkeää myös yrityksille. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksen mukaan suurin osa – 78 prosenttia – suurista yrityksistä piti Suomen turvallisuusympäristön kehitystä merkittävänä asiana toimintansa ja tavoitteidensa kannalta. Lähes puolet koki saavansa siitä jopa kilpailullista hyötyä.

Yritysten näkökulmasta merkittävin onnistuminen yhteiskunnan ja yritysten turvallisuuden edistämisessä on ollut luottamus viranomaisiin. Vastaavasti merkittävin epäonnistuminen on liittynyt viranomaisten resurssien kohdentamiseen.

Lainaan tutkimuksen avoimista vastauksista muutaman suoran sitaatin:

”Poliisin toiminta edistää turvallisuutta, mutta heitä on liian vähän”.

”Viranomaisten yhteistoiminta on poikkeuksellisen tuloksellista Suomessa. Poliisin kyvykkyys hämmästyttää jatkuvasti.”

Tarvitsemme lisää poliiseja

Ihmiset odottavat, että palvelumme ovat nopeasti saatavissa, rikoksia estetään ennalta ja ne selvitetään tehokkaasti. Poliisien määrää on kuitenkin vähennetty ja toimintaa sopeutettu voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. Tämä ei ole oikea kehityssuunta. Jos kansalaiset kokevat, että poliisi ei pysty hoitamaan heidän asiaansa, vaarana on, että luottamus viranomaistoimintaan laskee.

Toivommekin, että turvallisuus olisi yksi tulevan hallitusohjelman kivijaloista. Viestimme on lyhyt ja ytimekäs: Tarvitsemme lisää poliiseja. Kyky turvata kaikkia kaikkina aikoina tarkoittaa tietysti sitä, että meillä on riittävästi voimavaroja Hangosta Nuorgamiin.

Poliisin näkyvyys ja kyvykkyys arjen turvallisuuden tuottajana, kaikissa tilanteissa ja kaikkina aikoina, on mahdollista taata valtion taloudessa suhteellisen pienin lisäpanoksin. Kysymys on viimekädessä yhteiskuntarauhan ylläpidosta, ei poliisin omista tarpeista. Turvallisuus kun on jokaisen kansalaisen oikeus.

Olemme tehneet pitkäjänteisesti työtä yhdessä poliisipäälliköiden ja työmarkkinajärjestöjen kanssa, jotta päättäjillä olisi käytettävissään todenmukainen kuva poliisitoiminnan tilasta Suomessa.

Eduskuntavaalien alla kaikkien suurimpien eduskuntapuolueiden edustajat olivatkin Poliisihallituksen ja Suomen poliisijärjestöjen liiton järjestämässä vaalipaneelissa yhtä mieltä siitä, että Suomeen tarvitaan vähintään 7850 poliisia ja yli hallituskauden menevä kehysratkaisu.

Uutta suorituskykyä digitalisaatiosta

Riittävän henkilöstömäärän ohella tarvitsemme uutta osaamista ja uusia välineitä. Esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten ei ollut juurikaan nettipetoksia. Nyt enemmistö petoksista tehdään netissä. Vastaavasti digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka kaikkine hyvine mahdollisuuksineen valjastetaan varmuudella tulevaisuudessa myös rikollisiin tarkoituksiin.

Poliisi 2025 -hankkeessa suunnittelemme parhaillaan tulevaisuuden tapoja tehdä työtä. Samaan aikaan selvitämme, millaisia välineitä poliisityössä ensi vuosikymmenellä tarvitaan. Tekoälyä käytetään jo nyt muun muassa rekisterikilpien tunnistukseen, kasvokuvavertailuun ja kuvamanipulaatioiden tunnistamiseen.

Ensi vuosikymmenellä käytössä voisi olla esimerkiksi puheohjattuja järjestelmiä, kolmiulotteisia ympäristömalleja, kamera- ja sensoriverkkojen tuottamaa reaaliaikaista tietoa esimerkiksi takaa-ajotilanteessa, hahmontunnistus tai vaikkapa sähköinen nenä rikospaikkaan liittyvien tietojen dokumentointiin.

Poliisimiehen viisi toivetta

Suomalainen poliisi on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan pienin, mutta tehnyt siitä huolimatta eurooppalaisittain erinomaista tulosta. Toimintaympäristön muutos vaatii myös suomalaisen poliisin muuttumista. Henkilöstön puolesta olen esittänyt päättäjille viisi toivetta, joiden avulla voisimme selviytyä tehtävistämme kunnialla vastakin.

1. Mahdollistetaan poliisin kyky turvata kaikkia, kaikissa tilanteissa,         valtakunnallisesti ja tasapuolisesti. Tähän tarvitaan vähintään 7850 poliisia.
2. Päätetään poliisin pitkän aikavälin kehysrahoitus yli hallituskauden     ulottuvalla ratkaisulla.
3. Taataan henkilöstölle terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset toimitilat.
4. Pidetään huolta suorituskyvystä ylläpitämällä nykyistä kalustoa ja välineistöä sekä hankkimalla uutta vastaamaan toiminnallisia tarpeita muuttuneessa toimintaympäristössä.
5. Turvataan poliisitoiminnan tehostamiseen tähtäävä kehitystyö.

Seppo Kolehmainen

poliisiylijohtaja

Twitter: @SJKolehmainen