Väistyvän pääsihteerin kynästä

Otin vastaan aiemmin samana vuonna perustetun Turvallisuuskomitean pääsihteerin tehtävät elokuussa 2013. Aloitimme tarmokkaasti uuden laajennetun komitean ja sen sihteeristön työn hiomisen uusia tehtäviä ja vaatimuksia sekä odotuksia vastaavaksi. Laadimme muun muassa komitean ja sen sihteeristön järjestyssäännöt, avasimme nettisivut ja twittertilin, loimme viikkorutiinit ja täydensimme Turvallisuuskomitean sihteeristöä eri hallinnonalojen edustajilla. Jo heti toimikauteni alkuun osui kerran jokaisen hallituksen kanssa järjestettävä valtionhallinnon harjoitus (VALHA13), jossa pääsimme harjoituttamaan valtion ylintä johtoa vakavissa häiriötilanteissa. Kevääseen 2014 mennessä laadimme laajana hallinnonvälisenä yhteistyönä kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman, jonka merkitystä korosti erilaisten kyberhäiriöiden tuleminen julkisuuteen. Turvallisuuskomitean sihteeristöstä tuli kysytty asiantuntija kyberturvallisuudessa.

Samalla turvallisuusympäristöömme alkoi kerääntyä synkkiä pilviä, mikä loi työhömme uutta puhtia. Kaikille kävi selväksi, että Turvallisuuskomitea on tarpeellinen turvattaessa yhteiskuntamme elintärkeitä toimintoja vakavia ja monipuolisia uhkia vastaan. Olimme jo ennen turvallisuusympäristömme ei-toivottua kehitystä aloittaneet vuonna 2010 julkaistun Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitystyöhön tarvittavan tiedon keräämisen tarkastelemalla ministeriöiden strategisia tehtäviä.

Kansainvälinen tilanne toi lisämausteen päivitystyöhön. Tarkastelimme muun muassa ulkomaalaista maanomistusta, lainsäädäntöämme, informaatiovaikuttamiseen vastaamista sekä toimenpiteitä hybridiuhkiin varautumiseksi. Hybridiuhkan tullessa sanavarastoomme suomalainen varautumisen malli – kokonaisturvallisuus – sai aivan uudenlaista huomiota myös ulkomailla. Meillä kävi ulkomaisia vieraita perehtymässä ja oppimassa, miten vuosikymmenten aikana rakennettu koko yhteiskunnan kattava varautumisjärjestelmä toimi. Samalla kävimme kertomassa kokemuksiamme eri maissa sekä EU:ssa ja Natossa. Kokonaisturvallisuudestamme tuli kysytty vientituote.

Yhteiskuntaan kohdistuvat uhkat voivat olla monenlaisia ja samalla näennäisesti toisistaan riippumattomia. Tehokas varautuminen edellyttää yhteistä tilannekuvaa ja hyvin toimivaa laajaa yhteistyötä. Tämän takia viranomaiset, elinkeinoelämän ja järjestöt yhdistävä suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on ajankohtaisempi kuin koskaan. Turvallisuuskomitea on erinomainen esimerkki poikkihallinnollisesta yhteistyöstä, jossa turvallisuushaasteita katsotaan laaja-alaisesti ja yhteensovitetaan varautumista.

Yhteistyölle on vuosikymmenten aikana luotu selkeät toimintamallit, ja varautuminen on tiivistä yhteiskuntamme eri tasoilla. Sitä myös harjoitellaan. Siitä oiva esimerkki on käynnissä oleva VALHA15-16 -harjoitus. Viimeisen kahden vuoden aikaiset Turvallisuuskomitean keskeiset tuotteet osoittavat työn laaja-alaisuuden ja ajankohtaisuuden. Näitä tuotteita ovat muun muassa erilaiset varautumista käsittelevät raportit valtiojohdolle, kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma, turvallisuustutkimuksen toimeenpano-ohjelma, arvio hybridiuhkista ja varautumisemme tilanteesta, selvitys ulkomaisesta maanomistuksesta sekä julkaisut Turvallinen Suomi, Kohti kattavampaa varautumista – Vapaaehtoisjärjestöt kokonaisturvallisuuden tukena, Kokonaisturvallisuus & tulevaisuus, Kokonaisturvallisuus Euroopan unionissa, Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa sekä Henkinen kriisinkestävyys osana yhteiskunnan turvallisuutta.

Suomalaisessa kokonaisturvallisuudessa oleellista ovat yhtäältä yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaaminen ja toisaalta laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kesken. Keskittyminen elintärkeisiin toimintoihin ohjaa resurssien käyttöä ja laaja-alainen yhteistyö varmistaa kaikkien olennaisten toimijoiden asiantuntemuksen hyödyntämisen. Kokonaisturvallisuuden malli on yhteiskunnallemme kustannustehokas. Turvallisuustoimijoiden koordinaatiolla varmistetaan, ettei eri viranomaisten välille synny päällekkäisiä suorituskykyjä. Jokaisella viranomaisella on tärkeä oma rooli, siten kuin siitä on erikseen säädetty. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on määritetty ministeriöiden strategiset tehtävät elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Samalla on luotu periaatteet yhteistyölle ja yhteiskunnan voimavarojen kohdistamiselle sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan. Suomessa merkillepantavaa on elinkeinoelämän ja järjestöjen osallistuminen laajasti yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseen.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on kokonaisturvallisuuden jalkauttamisen väline. Sen päivittämisestä päättää valtioneuvosto. Strategia päivitetään viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyönä. Seuraavan päivityskierroksen valmistelut on käynnistetty ja kokonaisturvallisuuden perusteet tarkastellaan suomalaiseen tapaan jälleen laaja-alaisena yhteistyönä. Päivitystyössä on otettava aiempaa korostuneemmin huomioon muuttuneen turvallisuusympäristömme luomat uudet haasteet, kuntien ja alueiden varautumisen parantaminen, elinkeinoelämä, järjestöt sekä uudet uhkat, joista keskeisimpiä päivitystyöhön vaikuttavia ovat kyberuhka sekä äärevät sääilmiöt.

Uudet uhkat eivät saa hämärtää varautumisnäkökulmaamme. Nykypäivän valitettava haaste on se, että uusien uhkien tullessa uhkakirjoomme, vanhat uhkat eivät poistu mihinkään. Uhkien torjumiseksi pienessä maassa yhteinen ymmärrys ja laaja-alainen yhteistyö ovat välttämättömiä. Siihen pienellä maalla on myös paremmat mahdollisuudet kuin suurella maalla. Yhdessä olemme enemmän kuin yksittäisten toimijoiden summa.

Olen kiitollinen siitä, että sain palvella Turvallisuuskomitean pääsihteerin tehtävässä. Kokemus oli kaikin puolin opettavainen ja avartava. Vakuutuin komitean työn tarpeellisuudesta. Uudet uhkat ja viranomaisten supistuvat resurssit vain lisäävät yhteistyön ja yhteensovittamisen tarvetta.

Kiitän Turvallisuuskomiteaa, sen sihteeristöä, valmiuspäälliköitä ja valmiussihteereitä sekä virkamieskunnan, elinkeinoelämän ja järjestöt kattavaa laajaa yhteistoimintaverkostoa tuesta ja erinomaisesta yhteistyöstä toimikautenani. Toivotan seuraajalleni Risto Kolstelalle onnea ja menestystä palveluksessa isänmaamme parhaaksi.

Kirjoittaja on Vesa Virtanen, Turvallisuuskomitean pääsihteeri 1.8.2013 – 31.10.2015.