Vettä ja ruokaa kaikkina päivinä

Maa- ja metsätalousministeriön vastuulla on vesihuollon ja elintarvikkeiden alkutuotannon turvaaminen sekä tulvariskien hallinta, myös erilaisissa yhteiskuntaamme uhkaavissa poikkeustilanteissa. Ruokaa ja vettä tarvitsemme joka päivä. Elintarvikehuollon lähtökohtana on oma kansallinen maataloustuotanto. Sitä ohjataan niin, että koko väestölle turvataan määrältään ja laadultaan riittävä, turvallinen ravinto.

Kuten monella muullakin elinkeinosektorilla, myös maataloudessa energian saatavuudella on huoltovarmuuden kannalta ratkaiseva merkitys. Tämän vuoksi maatilojen energiaomavaraisuutta edistetään tilakohtaisella varautumisella omalla ja yhteiskäyttöön tarkoitetuilla varavoimalaitteilla. Kaikkein alttiimpia häiriöille ovat kotieläintilat, joissa sähkön saanti on taattava erityisesti eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Tuotanto-olosuhteissamme maantieteestä johtuen on omat haasteensa, sillä olemme EU:n pohjoisin maataloustuotantomaa. Omavaraisuutemme elintarvikkeiden raaka-aineiden osalta on silti erittäin hyvä. Poikkeustilanteissa, erityisesti niiden pitkittyessä, tavanomaisten elintarvikkeiden kulutusta jouduttaisiin muuttamaan. Tätä varten on kansallisesti valmisteltu sopeuttamissuunnitelma. Tuotantoa ja kulutusta ohjattaisiin sen mukaisesti niin, että ruokavalion pohjana olisivat kasvikset ja maito.

Ruokaakin kiireellisempää on turvata puhtaan veden saatavuus kaikille. Kuten aivan viime aikoinakin on erilaisissa kriisitilanteissa eri puolella maailmaa todettu, asianmukainen jätevesihuolto ja turvallinen juomavesi ovat ihmisten terveyden takaamiseksi kaikkein kriittisimpiä. Puhtaalla vedellä on ratkaiseva merkitys myös elintarviketuotannossa. Huomiota on kiinnitetty aikaisempaa enemmän myös kasvisten kasteluveteen. Taustalla ovat vakavat ruokamyrkytykset. Aiemmin ne liitettiin enemmän eläimistä saataviin elintarvikkeisiin.

Suomenkin kannalta katsottuna ennaltaehkäisy, hyvä varautuminen, yhteistyön suunnittelu ja nopea tiedonkulku ovat poikkeustilanteiden hoidon keskiössä sekä vesi- että elintarvikehuollon osalta. Vakavimpien ja helposti leviävien eläin- ja kasvitautien osalta toimenpiteitä ja yhteistyön sujuvuutta harjoitellaan Suomessa säännöllisesti.

Myös tulvien osalta ennaltaehkäisyllä on ratkaiseva merkitys. Käytännössä se tarkoittaa alueiden käytön suunnittelua ja rakentamisen ohjausta, niin että mahdollisista tulvista ei aiheudu merkittävää vahinkoa. Rankkasadetulvista kokemusta on Suomessakin monilla kiinteistönomistajilla. Vakavimpiin uhkiin, kuten padon rikkoutumisiin, on välttämätöntä varautua paikallisesti sekä alueellisesti yhteiskunnan toimintojen ja ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi.

Riskien arviointi ja ennaltaehkäisy, huolellinen suunnittelu sekä varmuus toimenpiteiden tehokkuudesta ”jos jotakin kuitenkin sattuu” turvaavat meidän kaikkien suomalaisten arkea. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan asiantuntijat tekevät tässä työssä parhaansa.

Jaana Husu-Kallio
Kansliapäällikkö
Maa- ja metsätalousministeriö