Viranomaisiin luotetaan

Suomi on poliisin tilastojen perusteella aiempaa turvallisempi. Rikosten määrä on ollut pitkään laskussa ja todennäköisyys joutua niiden uhriksi on laskenut.

Tilanne näyttäytyy samankaltaisena myös lokakuussa julkaistussa poliisibarometrissa, joka kuvaa kansalaisten tuntoja turvallisuudesta ja poliisista sen ammattitaitoisena ja luotettavana tukipilarina.

Suo­malaiset ajattelevat, että rikollisuus ei ole mitenkään poikkeuksellisen vakava ongelma heidän lähiympäristössään. Arviot ovat myönteisempiä kuin koskaan tutkimuksen mittaushistorian aikana.

Jo ennestään maailmanennätysluokkaa oleva luottamus suomalaiseen poliisiin ja usko sen kykyyn kantaa vastuu yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta on historiallisen korkea. 96 prosenttia luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon. 89 prosenttia on sitä mieltä, että poliisi kykenee kantamaan vastuun joko kokonaan tai pääosin.

Myönteistä on myös se, että tutkimuksessa haastatellut henkilöt ajattelivat poliisin onnistuvan suhteellisen hyvin juuri niissä palvelutehtävissä, joita he pitivät kaikkein tärkeimpinä. Näitä ovat kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen, väkivaltarikosten selvittäminen ja torjunta sekä kotiväkivaltaan puuttuminen.

Poliisin ohella myös palo- ja pelastustoimen, tullin, rajavartiolaitoksen, terveydenhuollon, puolustusvoimien, koulujen, sosiaalitoimen ja yksityisten yritysten rooli koetaan rikostorjunnassa ja lähiyhteisön turvallisuustyössä tärkeämmäksi kuin koskaan. Tästä meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä, niin eri viranomaisissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Tulevaisuus huolestuttaa

Kaikesta hyvästä huolimatta näköpiirissä on myös pilviä ja harmaan eri sävyjä. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalimmin kuin koskaan rauhan aikana.

Muutokset Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, Venäjällä ja Euroopassa ovat olleet suuria ja äkillisiä. Epävarmuutta tuovat niin ikään turvapaikkatilanne, terrori-iskut ja sotatoimet, jotka näyttäytyvät päivittäin mediassa.   Perinteisten poliisin tehtävien rinnalle ovat nousseet uudet ilmiöt. Niitä on vaikeampi selvittää ja ne vievät enemmän aikaa. Rikolliset, rikokset ja rikoshyöty liikkuvat yhä nopeammin yli rajojen. Digitalisaatiossa piilevät kyberuhat ovat soluttautuneet lähemmäksi yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.

Poliisibarometri antaakin hyvin erilaisen kuvan Suomen tilanteesta kuin esimerkiksi alkuvuodesta julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan selvitys, jossa arvioidaan tilannetta viiden vuoden kuluttua. Sen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta koki tulevaisuuden turvattomampana. Näkemykset olivat synkeämpiä kuin koskaan tutkimuksen mittaushistoriassa.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen koettu kuilu on hyvin poikkeuksellinen. Tutkijat selittävätkin kasvavaa luottamusta viranomaisiin kasvaneella ulkoisella epävarmuudella.

Poliisibarometreissa poliisilta on odotettu aina parempaa palvelua kuin mitä on koettu saatavan, niin myös tällä kertaa. Esimerkiksi viimeisen neljän vuoden aikana moni on jättänyt ilmoittamatta epäillystä rikoksesta, koska ajatteli poliisin olevan kykenemätön ratkaisemaan asian.

Haluan tulkita tilanteen niin, että kysymys on enemmänkin käytettävästä ajasta kuin osaamisesta. Tässäkin suhteessa koettu tukee tilastoja. Rikosten tutkinta-ajat ovat kasvaneet useampana vuotena peräkkäin, samoin esitutkinnan rajoittamiset.

Tämän vuoden poliisibarometrissa poliisin kyvykkyyttä epäilevien määrä tosin näyttää laskeneen, toisin kuin tutkinta-ajat tilastoissamme. Mielikuvat ja käytäntö ovat vaarassa erkaantua omille teilleen.

Joka kolmas arvioi, että järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät hälytys- ja valvontapalvelut heikkenevät tulevan vuoden aikana. Tässäkin suhteessa vastaajat ovat hyvin perillä tilanteestamme. Näin saattaa hyvinkin käydä, jos vähennämme poliiseja tehtyjen päätösten mukaisesti.

Suomi vähentää poliiseja, muut pohjoismaat lisäävät

Suomen poliisi viettää 200-juhlavuotta. Tunnuslause on ”Kaikkien aikojen turvaaja”.  Lause viittaa organisaatiomme pitkään historiaan, mutta myös siihen että olemme kansalaisten tukena myös vaikeina aikoina ja vaikeissa tilanteissa.

Suomalainen poliisi on onnistunut tehtävissään varsin hyvin siitäkin huolimatta että meitä on asukaslukuun suhteutettuna vähiten Euroopassa. Suuntaus on vaarassa jatkua myös tulevina vuosina. Suomessa poliisien määrää ollaan tehtyjen päätösten perusteella vähentämässä, toisin kuin kaikissa muissa pohjoismaissa.

Suomessa sopeuttaminen pyritään tekemään hallitusti, jotta se näyttäytyisi mahdollisimman vähän asiakkaidemme arjessa. En voi kuitenkaan kieltää sitä, että se ei näyttäytyisi.

Poliisin kyky palvella määräytyy jatkossakin pääsääntöisesti sen perusteella, mitä tehtäviä ja millaisilla voimavaroilla meidän halutaan hoitavan. Sisäministeriön julkaisema sisäisen turvallisuuden selonteko ja valmisteilla oleva strategia määrittävät painopisteet tulevaisuudessa ja luovat perustan poliittisille päätöksille.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen
Poliisi