Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen valtiovarainministeriön näkökulmalta

Valtiovarainministeriön tehtävät ovat julkisen talouden vakauttaminen, kestävän talouskasvun turvaaminen sekä julkisten palvelujen ja hallinnon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa 2010 valtiovarainministeriön tehtäviksi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen näkökulmasta on todettu:

–          taloudellisten voimavarojen hankinta ja kohdentaminen,

–          rahoitusjärjestelmä ja rahahuolto sekä

–          valtionhallinnon IT- toimintojen ja tietoturvallisuuden sekä valtionhallinnolle yhteisten palvelujärjestelmien turvaaminen.

Näistä tehtävistä nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa vaikein on taloudellisten voimavarojen hankinta.

Taloudellisten voimavarojen hankinta ja kohdentaminen

Taloudellisten voimavarojen hankinnassa on kyse valtion toiminnan edellyttämien taloudellisten resurssien kokoamisesta. Tuloja julkiselle sektorille saadaan vero- ja maksutuloina, omaisuudesta saatavina tuottoina ja tuloina sekä sakko- ja muina tuloina. Tarpeen vaatiessa valtio turvautuu myös velanottoon niin, että voidaan tasapainottaa valtion ja julkinen talous sekä vahvistaa kansantalouden puitteita.

Ei ole liioiteltu väittää, että Suomen talouden näkymät ovat viime vuosien kriisin seurauksena muuttuneet dramaattisesti. Vuonna 2008 neljän keskeisimmän ennustelaitoksen (Etla, PT, PTT ja VM) BKT/henkilö kasvuennusteiden keskiarvo seuraavalle 10 vuodelle oli 1,9 % per vuosi. Toteutunut BKT-kasvu seitsemässä vuodessa (2008-2014) on kuitenkin ollut keskimäärin -0,7 % per vuosi, siis negatiivista kasvua.

Kesäkuussa 2015 keskeisten ennustelaitosten BKT/henkilö kasvuennusteiden keskiarvo seuraavalle 10 vuodelle oli 1,0 % per vuosi, eli kasvunäkymät ovat puolittuneet muutama vuotta sitten arvioidusta.

Odotuksia heikommalla talouskehityksellä on ollut merkittäviä vaikutuksia Suomen julkiseen talouteen. Jos talous olisi kasvanut arvioidun mukaisesti, olisi BKT:n määrä ollut nyt noin 20 % toteutunutta korkeampi. Karkeasti muuttumattomalla veroasteella (verotulot/BKT) myös verotulojen olisi pitänyt olla noin 20 % toteutunutta suuremmat.

Tämä on merkinnyt velkaantumista, joka on viime vuosina ollut odotuksia nopeampaa. Eräs tapa konkretissoida lukuja on tarkastella velasta veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia. Vuoden 2016 talousarviossa valtion velanhoitokustannukset ovat n. 1,6 mrd. euroa. Tämä on karkeasti 50 prosenttia puolustukseen käytettävistä menoista. Tällöin on otettava huomioon, että valtion lainanoton kustannus on nyt poikkeuksellisen matalalla tasolla. Valtion 10 vuoden lainanoton korko on tällä hetkellä alle prosentin. Yhden prosenttiyksikön nousu valtion velkakannan keskimääräisessä korossa lisäisi vuosittaisia korkokustannuksia noin yhdellä miljardilla eurolla.

Pitkällä tähtäimellä työllisyyden ja tuottavuuden kehitysurat ratkaisevat, miten paljon voimavaroja on käytettävissä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Tämän takia toimet, jotka edistävät työllisyyttä ja tuottavuutta ovat erittäin tärkeitä myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta.

Eduskunta käyttää budjettivaltaansa päättäessään valtion talousarviosta ja kohdentaessaan niin normaali- kuin poikkeusoloissa käytettävissä olevia määrärahoja. Julkisten menojen kokonaismitoitus ja menojen suuntaaminen eri tarkoituksiin arvioidaan ja linjataan hallitusohjelmassa hallituskaudeksi ja nelivuotisissa julkisen talouden suunnitelmissa (JTS) vuosittain.

Taloudellisten voimavarojen hallintaan liittyy myös maksuvalmiuden kassanhallinnan hoito. Kassanhallinnassa mm. sijoitetaan kassavaroja ja otetaan rahamarkkinoilta lyhytaikaista lainaa tilanteen mukaan. Taloudellisilla voimavaroilla ja niiden kohdentamisella vaikutetaan osaltaan myös yhteiskunnan mahdollisuuksiin ehkäistä ennalta ja torjua erilaisia uhkia ja niiden vaikutuksia. Vakaa, kestävä ja oikeudenmukaiseksi koettu julkinen talous tukee parhaiten mahdollisuutta selviytyä häiriötilanteista ja poikkeusoloista. Valtiovarainministeriön tehtävät julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun turvaaminen ovat siten keskeisiä myös varautumisen näkökulmasta.

Rahoitusjärjestelmä ja rahahuolto

Rahoitusalan yritysten tuottamien palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuuden kannalta ja toisaalta rahoitusmarkkinoiden toimintaan liittyvä lähtökohtainen häiriöherkkyys ja korkea riippuvuus tietojärjestelmien, tietoliikenneyhteyksien ja sähkönsaannin toiminnan luotettavuudesta ja toimivuudesta tekevät rahoitusmarkkinoista yhteiskunnan elintärkeän toiminnon, jonka turvaamiseen on varauduttava. Erityisesti taloudellisesti epävarmoina aikoina rahoitusmarkkinoiden vakaaseen toimintaan kohdistuu merkittäviä riskejä. Myös rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuriin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet viime vuosina. Hyökkäykset on toteutettu aikaisempaa taitavammin ja ne ovat räätälöidympiä sekä vaikeammin havaittavia.

Varautuminen rahoitusjärjestelmän ja rahahuollon uhkiin tapahtuu yhteistyössä viranomaisten ja finanssialalla toimivien yritysten kanssa. Rahahuollon varautumisessa erityisen keskeinen rooli on Suomen Pankilla, joka toimii osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Varautuminen rahoitusjärjestelmän ja rahahuollon uhkiin liittyy olennaisesti julkisen talouden vakauttamiseen ja kestävän talouskasvun turvaamiseen.

Valtionhallinnon IT- toimintojen ja tietoturvallisuuden sekä valtionhallinnolle yhteisten palvelujärjestelmien turvaaminen

Valtiovarainministeriön tehtävän hallinnon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen keskeistä sisältöä on sekä mahdollistaa digitalisoinnin hyötyjen saavuttaminen hallinnossa että myös varmistaa digitalisoitumisen toteuttaminen turvallisesti. Tämä tarkoittaa hallinnon toimintoketjujen ja niissä käytettävien ICT -palvelujen muuttamista tieto- ja viestintätekniikkaa sekä automatisaatiota hyödyntäviksi siten että toimintojen kustannustehokkuus- ja laatu- sekä turvallisuus- ja varautumisvaatimukset ovat kaikki tasapainoisesti huomioitu. Esimerkkejä tästä ovat väestötietojärjestelmä sekä sähköiset verohallinnon, tullin ja tilastokeskuksen palvelut.

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen häiriöiden ehkäisemisessä ja torjunnassa on keskeistä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten välinen yhteinen käsitys turvallisuuskulttuurista ja eri toimijoiden välinen luottamus sekä yhteistoiminta. Siten keskinäisriippuvuuksien yhteiskunnassa turvallisuus pysyy riittävällä tasolla. Turvallisuuskulttuuri perustuu arvoihin. Valtiovarainministeriön uuden strategian on määrä valmistua ensi vuoden alussa. Osana sitä on valtiovarainministeriön arvojen ja niiden sisällön päivitys. Uudessa strategiassa arvoiksi on valittu avoimuus, luottamus ja ratkaisuhakuisuus, joiden pohjalta valtiovarainministeriö jatkossa rakentaa myös turvallisuuskulttuuria.

Avoimuuden ja luottamuksen hengessä haetaan ratkaisuja siihen, miten yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja niiden varautumisen kehittäminen on toteutettavissa entistä kustannustehokkaammin esimerkiksi digitalisoinnin avulla. Yksi merkittävä edistysaskel tällä alueella on ollut valtion yhteisten hallinnon turvallisuusverkon TUVE -palvelujen käyttöönotto valtioneuvostossa. Palvelut mahdollistavat digitalisoidut toimintoketjut valtion johtamisessa kaikissa turvallisuustilanteissa ja parantavat siten merkittävästi varautumista.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki

Valtiovarainministeriö

(kuva: Tommi Tolkki, VM)