Turvallisuus osana hyvinvointia – ja paikallisyhteisöt sen mahdollistajina?

Suomalaisen yhteiskunnan resilienssi tukeutuu vahvasti kansalaisten valmiuksiin ottaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään myös häiriötilanteissa. Häiriötilanteet kohtaavat yksilön aina paikallisesti ja myös sitoutuminen turvallisuutta ja varautumista tukevaan toimintaan tapahtuu paikallistasolla.

Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallia ja sen toteutusta ohjaavia kansallisia strategioita, tavoitteita, periaatepäätöksiä ja toimeenpano-ohjelmia on runsaasti. On hyvä myös ajoittain tarkastella niiden käytännön toteutumista kunta- ja kuntalaistasolla. Mitä mahdollisuuksia meillä on käytännössä toteuttaa ideologiaa ”turvallisuus kuuluu kaikille”. Entä miltä näyttäisi paikallisyhteisöjen kokoama sisäisen turvallisuuden strategia?

Kansalaisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista kehittäviä hyviä hankkeita on toteutettu ja toteutetaan eri puolilla maata. Ajallisesti ja paikallisesti kohdennetuilla hankkeilla saadaan toki tuloksia mutta kokonaisuus jää kuitenkin pirstaleiseksi ja toimivien käytäntöjen laajempi käyttöönotto hidastuu. Haaste juontaa juurensa sektorivetoisesta ja hankkeilla etenevästä toimintamallista, jolla kokonaisturvallisuutta ja laajemminkin uudistamistyötä toteutetaan. Tuloksena on johdonmukaisen kokonaisuuden sijaan kokoelma eri tahojen esittämiä toimenpiteitä, kuten selvityshenkilö Juho Saarikin totesi tuoreessa raportissaan. Monien hyvien hankkeiden tulosten hyödyntämistä ja paikallisyhteisöjen turvallisuustyön jatkuvuutta on parannettava.

Hyvinvointia ei ole ilman turvallisuutta

Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat perustarpeitamme ja siten myös hyvinvoinnin edellytys. Turvallisuuden tunne syntyy yhteisöllisyydestä, osallisuudesta ja luottamuksesta muihin ihmisiin. Ihmisten välinen luottamus heijastuu myös yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan tunnettuun luottamukseen, joka sellaisenaan on vaalimisen arvoista kansallista pääomaa.

Turvallisuus ei tarkoita pelkästään erilaisten riskien ja uhkien poissaoloa, vaan myös luottamusta omiin, yhteisön sekä yhteiskunnan kykyihin suojautua niitä vastaan sekä palauttaa turvallisuuden taso entiselleen kriisin jälkeen. Tässä on tärkeätä kyky vaihtaa tarkastelukulma toiminnan kohteesta toimijaksi. Resurssien parempi kohdistaminen yksilön ja paikallisyhteisön osaamisen ja omatoimisen varautumisen edistämiseen on siis keskeistä.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 – toimeenpano-ohjelmassa todetaan, että väestön hyvinvointi, terveys ja sisäinen turvallisuus ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Lisäksi yhteisöllinen toiminta ja palvelut ehkäisevät ennalta ongelmien syntyä ja ovat oikea-aikaisia.  Sisäisen turvallisuuden toimeenpanossa painopistettä siirretään korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn. Turvallisuutta olisikin tarkasteltava osana hyvinvointiohjelmaa ja tunnistaen, että siitä huolehtiminen ei ole kustannus vaan investointi.

Paikalliskehittäminen perustuu omatoimisuuteen

Edellä mainittu toimeenpano-ohjelma opastaa perustamaan kuntiin ja alueille järjestöyhteistyötä vahvistavia rakenteita kuten järjestöfoorumeja ja järjestöneuvostoja. Tässäkin tutkimukset osoittavat, että toimivat yhteisöt kunnissa pitävät yllä kuntalaisten ja erityisesti lasten ja perheiden hyvinvointia. Kylät ja paikallisyhteisöt ovat lähellä ihmistä ja toiminta arjessa on vahva alusta motivaatiolle ja sitoutumiselle myös turvallisuutta edistävään toimintaan.

Suomen Kylät ry on paikalliskehittämisen eduntekijä, jonka tavoitteena on paikallisyhteisöjen ja niiden asukkaiden hyvinvoinnin sekä osallisuuden edistäminen. Kylien vahvuuksia häiriötilanteissa ovat mm. paikallistuntemus, naapuriapu ja yhteisöllisyys, kokemukset omatoimisesta selviytymisestä ja varautumisesta erilaisiin häiriötilanteisiin sekä olemassa olevat paikalliset kylien yhdistysten verkostot ja tuhannet yhteisöllisesti omistetut kylien palvelukeskukset eli kylätalot.

Kyläturvallisuuden paikallistason rakenteille ei ole julkisin varoin tuettuja resursseja ja toiminta rakentuukin pääosin kylien perinteisen omatoimisuuden varaan. Suomen Kylät on nostanut turvallisuuden erääksi strategiansa painopistealueista. Ensimmäisenä toimenpiteenä on käynnistetty kaksivuotinen Kyläturvallisuus 2025 -hanke, jonka tuella kehitetään paikallisyhteisöjen ja kansalaisten turvallisuusosaamista ja resursseja siten, että ne voidaan kytkeä tehokkaammin osaksi alueellista ja paikallista turvallisuustyötä ja verkostoja. Tavoitteena on tehostaa sirpaleisen kentän kokoamista ja luoda puitteet kyläturvallisuuteen liittyvän osaamisen tuottamiselle ja kokemusten koordinoidulle jakamiselle valtakunnallisesti. Kyläturvallisuustyölle tarvitaan kestävä malli ja hankeriippumaton jatkuvuus.

Paikallisyhteisöt ja kylätoiminta on luonteva ja neutraali alusta kokoamaan toimia tekemisen tasolla lähellä ihmistä. Otetaan verkoston osaaminen ja laajuus käyttöön periaatteella ”ketju kuntoon perille asti” siten, että sitä kootaan molemmista päistä – kuntatasolta paikallisyhteisöjen suuntaan ja paikallisyhteisöistä kunnan ja viranomaisten suuntaan.

Pekka Rintala
Kyläturvallisuus 2025 -hankkeen projektipäällikkö pekka.rintala@suomenkylat.fi